Toinen Kuningasten kirja

3 LUKU

Jooram Israelin kuninkaana (852-841 eKr.)

1. Jooram, Ahabin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa Joosafatin, Juudan kuninkaan, 18. hallitusvuotena, ja hän hallitsi 12 vuotta. 2. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan isänsä ja äitinsä tavalla. Hän näet poisti Baalin patsaan1, jonka hänen isänsä oli teettänyt. {ja 10:26,27.: Baalin kivipatsas oli tämän epäjumalan vertauskuva sen palvontapaikoissa. Puupylväs, asera, KR: "karsikko", oli sen "puolison" Astoretin/Astarten vertauskuva.} 3. Hän piti kuitenkin kiinni Jerobeamin, Nebatin pojan, synnistä, jolla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä. Siitä synnistä hän ei luopunut. 1. Kun. 12:28-29

Meesa ja Mooabin sota

4. Meesa, Mooabin kuningas, omisti lammaslaumoja ja maksoi verona Israelin kuninkaalle 100.000 karitsaa ja 100.000:n pässin villat. 5. Ahabin kuoltua Mooabin kuningas kuitenkin kapinoi ja irtautui Israelin kuninkaan yliherruudesta. 6. Siihen aikaan kuningas Jooram lähti Samariasta ja katsasti koko Israelin sotajoukon. 7. Hän meni ja lähetti Joosafatille Juudan kuninkaalle sanan: "Mooabin kuningas on noussut kapinaan minua vastaan. Lähdetkö minun kanssani sotaan Mooabia vastaan?" Hän vastasi:" Lähden! Minä olen kuten sinä, minun kansani on kuten sinun kansasi, minun hevoseni kuten sinun hevosesi!" 8. Joosafat kysyi: "Mitä tietä meidän on sinne mentävä?" Hän vastasi: "Edomin erämaan tietä." 9. Niin Israelin kuningas, Juudan kuningas ja Edomin kuningas lähtivät liikkeelle. Kun he olivat kierrellen kulkeneet 7 päivän matkan, vesi oli lopussa. Sitä ei ollut sotajoukolle eikä sen perässä kulkeville kuormaston juhdille. 10. Silloin Israelin kuningas sanoi: "Voi, Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta kokoon antaakseen heidät Mooabin käsiin!" 11. Joosafat kysyi: "Eikö täällä ole ketään Herran profeettaa, pyytääksemme hänen kauttaan neuvoa Herralta?" Silloin eräs Israelin kuninkaan palvelijoista vastasi: "Täällä on Elisa, Saafatin poika, joka vuodatti vettä Elijan käsille." 12. Joosafat sanoi: "Hänellä on Herran sana." Niin Israelin kuningas, Joosafat ja Edomin kuningas menivät hänen luokseen. 13. Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: "Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi? Mene isäsi ja äitisi profeettojen luo." Israelin kuningas sanoi hänelle: "Ei niin! Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta kokoon antaakseen heidät Mooabin käsiin." 14. Elisa sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison: Jollen tahtoisi tehdä mieliksi Joosafatille, Juudan kuninkaalle, minä en välittäisi sinusta enkä katsoisi sinuun päinkään. 15. Tuokaa minulle nyt kielisoittimen soittaja"2. Kun soittaja soitti, Herran käsi laskeutui hänen päälleen, {KR: kanteleensoittaja. Sanat NaaGaN ja MeNaGGeeN merkitsevät kielisoitinta ja sen kielten näppäilijää ilmaisematta, mistä soittimesta on kysymys. Mahdollisesti mikä hyvänsä kielisoitin kelpasi.} 16. ja hän sanoi: "Näin sanoo Herra: Tehkää tämä jokilaakso kuoppia täyteen. 17. Sillä näin sanoo Herra: 'Te ette tule näkemään tuulta ettekä sadetta, ja kuitenkin tämä joenuoma tulee vettä täyteen. Niin te saatte juoda, sekä te että teidän karjanne ja juhtanne. 18. Mutta tämä on Herran silmissä pieni asia. Hän antaa Mooabin teidän käsiinne. 19. Te valloitatte kaikki varustetut kaupungit ja kaikki parhaat kaupungit, kaadatte kaikki hyvät puut, tukitte kaikki vesilähteet ja turmelette kivillä kaikki hyvät peltopalstat'." 20. Seuraavana aamuna, sinä hetkenä, jona ruokauhri uhrataan, Edomista päin tuli vettä, niin että maa tuli vettä täyteen. 21. Kun koko Mooabiin levisi tieto, että kuninkaat olivat lähteneet sotaan sitä vastaan, siellä kutsuttiin koolle kaikki miekkaan vyöttäytyvät ja myös vanhemmat miehet, ja he asettuivat rajalle. 22. Varhain aamulla, kun aurinko nousi ja paistoi veteen, mooabilaisista näytti, että vesi heidän edessään oli punaista kuin veri. 23. Niin he sanoivat: "Se on verta. Varmaankin kuninkaat ovat joutuneet taisteluun keskenään ja surmanneet toisensa. Nyt saaliin ryöstöön, Mooab!" 24. Kun mooabilaiset tulivat israelilaisten leiriin, nämä nousivat ja voittivat heidät, niin että he pakenivat israelilaisten edessä. Nämä hyökkäsivät maahan ja voittivat uudelleen mooabilaiset. 25. He hävittivät kaupungit, ja kaikille hyville peltopalstoille kukin heistä heitti kiven, täyttäen ne. He tukkivat kaikki vesilähteet ja kaatoivat kaikki hyvät puut, niin että ainoastaan Kiir-Haresetissa kivet jäivät paikoilleen. Linkomiehet piirittivät kaupungin ja ahdistivat sitä. 26. Kun Mooabin kuningas näki joutuvansa taistelussa tappiolle, hän otti mukaansa 700 miekkamiestä murtautuakseen läpi Edomin kuninkaan joukkojen kohdalta. Se ei kuitenkaan onnistunut. 27. Niin hän otti poikansa, esikoisensa, joka oli tuleva kuninkaaksi hänen sijaansa, ja uhrasi hänet polttouhriksi muurilla. Silloin suuri viha3 valtasi Israelin, niin että he lähtivät sieltä ja palasivat omaan maahansa. {Nähtävästi: Jumalan vihan pelko.}



Kirjaudu
Rekisteröidy