Toinen Kuningasten kirja

4 LUKU

Elisa profeettana

1. Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: "Minun mieheni, sinun palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli Herraa pelkäävä mies. Nyt velkoja tulee ottamaan minun molemmat poikani orjikseen." 2. Elisa sanoi hänelle: "Mitä minä voin tehdä sinun hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi." Hän vastasi: "Palvelijattarellasi ei ole talossa muuta kuin öljyä sen verran kuin tarvitsen voidellakseni itseäni." 3. Silloin Elisa sanoi: "Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon. 4. Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin. Aina kun astia on täysi, nosta se syrjään." 5. Niin nainen meni hänen luotaan ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin. 6. Kun astiat olivat täynnä, hän sanoi pojalleen: "Tuo minulle vielä yksi astia." Tämä vastasi: "Ei ole enää astiaa." Silloin öljy lakkasi tulemasta. 7. Hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: "Mene ja myy öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mitä jää jäljelle."

Suunemin ystäväperhe

8. Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin. Siellä oli arvossa pidetty vaimo, joka kutsui hänet aterioimaan. Niin usein kuin hän kulki sen kautta, hän poikkesi sinne aterioimaan. 9. Tämä vaimo sanoi miehelleen: "Minä olen huomannut, että hän, joka aina kulkee meidän kauttamme, on pyhä Jumalan mies. 10. Muurauttakaamme pieni yliskammio ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, tuoli ja lamppu, niin että hän tullessaan meidän luoksemme voi vetäytyä sinne." 11. Eräänä päivänä Elisa sitten tuli sinne, poikkesi yliskammioon ja pani sinne maata. 12. Hän sanoi palvelijalleen Geehasille: "Kutsu se suunemilainen vaimo." Hän kutsui tämän, ja vaimo tuli hänen eteensä. 13. Elisa sanoi palvelijalleen: "Sano hänelle: 'Sinä olet nähnyt kaiken tämän vaivan meidän tähtemme. Voisinko minä tehdä jotakin sinun hyväksesi? Onko sinulla jotakin esitettävää kuninkaalle tai sotapäällikölle?'" Vaimo vastasi: "Minähän asun heimoni keskellä." 14. Elisa kysyi: "Mitähän voitaisiin tehdä hänen hyväkseen?" Geehasi vastasi: "Voidaan kyllä! Hänellä ei ole poikaa, ja hänen miehensä on vanha." 15. Elisa sanoi: "Kutsu hänet." Geehasi kutsui vaimon, ja tämä astui ovelle. 16. Elisa sanoi: "Tähän aikaan tulevana vuonna sinulla on poika sylissäsi." Hän vastasi: "Ei, herrani! Sinä Jumalan mies, älä uskottele1 palvelijattarellesi." {KR: petä, vrt. 4:28, jossa on "uskottele." Hebr. tekstissä on näissä kohdissa eri sanat, jotka kuitenkin voidaan tulkita samalla sanalla.} 17. Vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan seuraavana vuonna juuri sinä aikana, minkä Elisa oli hänelle sanonut. 18. Kun poika oli kasvanut isoksi, hän meni eräänä päivänä isänsä luo, joka oli leikkuuväen mukana. 19. Hän valitti isälleen: "Voi minun päätäni, voi minun päätäni!" Tämä sanoi palvelijalle: "Kanna hänet äitinsä luo." 20. Niin palvelija otti hänet ja vei hänen äitinsä luo. Poika istui hänen polvillaan keskipäivään asti. Sitten hän kuoli. 21. Äiti meni ylös ja laski hänet Jumalan miehen vuoteeseen, sulki oven, niin että poika jäi yksin, ja lähti pois. 22. Sitten hän kutsui miehensä ja sanoi: "Lähetä minulle palvelija ja aasintamma, niin minä riennän Jumalan miehen luo ja tulen heti takaisin." 23. Hän sanoi: "Miksi menet hänen luokseen tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti." Hän vastasi: "Ole huoleti." 24. Hän satuloi aasintamman ja sanoi palvelijalleen: "Aja vain eteenpäin äläkä keskeytä minun matkaani, ennen kuin sanon sinulle." 25. Niin hän lähti ja tuli Jumalan miehen luo Karmelin vuorelle. Kun Jumalan mies näki hänet kaukaa, hän sanoi palvelijalleen Geehasille: "Se on suunemilainen vaimo. 26. Riennä nyt häntä vastaan ja kysy häneltä: 'Voitko sinä hyvin, voivatko miehesi ja poikasi hyvin?'" Hän vastasi: "Hyvin." 27. Tultuaan vuorelle Jumalan miehen luo hän tarttui tämän jalkoihin. Niin Geehasi astui esiin työntääkseen hänet pois, mutta Jumalan mies sanoi: "Anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on murheellinen. Herra on salannut sen minulta eikä ole ilmoittanut sitä minulle." 28. Vaimo sanoi: "Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?" 29. Silloin Elisa sanoi Geehasille: "Vyötä kupeesi, ota minun sauvani käteesi ja mene. Jos kohtaat jonkun, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa. Pane minun sauvani pojan kasvoille." 30. Mutta pojan äiti sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää, minä en jätä sinua." Niin Elisa nousi ja seurasi häntä. 31. Geehasi oli mennyt heidän edellään ja pannut sauvan pojan kasvoille, mutta tämä ei ääntänyt eikä kuullut. Niin hän tuli takaisin Elisaa vastaan, kertoi hänelle asian ja sanoi: "Poika ei herännyt." 32. Kun Elisa tuli huoneeseen, hän näki pojan makaavan vuoteessa kuolleena. 33. Tultuaan sisään hän sulki oven, niin että he jäivät kahden, ja hän rukoili Herraa. 34. Sen jälkeen hän nousi vuoteelle ja laskeutui pojan yli, pannen suunsa hänen suunsa päälle, silmänsä hänen silmiensä päälle ja kätensä hänen kättensä päälle. Kun hän näin kumartui hänen päälleen, pojan ruumis lämpeni. 1. Kun. 17:21-22; Ap. t. 20:10-11 35. Sitten hän kulki huoneessa kerran edestakaisin, nousi ja kumartui hänen ylitseen. Silloin poika aivasti seitsemän kertaa ja sen jälkeen avasi silmänsä. 36. Elisa kutsui Geehasin ja sanoi: "Kutsu se suunemilainen vaimo." Hän kutsui vaimon, ja tämä tuli hänen luokseen. Hän sanoi: "Ota poikasi." 37. Vaimo tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumartui maahan, otti poikansa ja meni ulos.

"Padassa on kuolema"

38. Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Kun profeetanoppilaat istuivat hänen edessään, hän sanoi palvelijalleen: "Pane suuri pata liedelle ja valmista keitto profeetanoppilaille." 39. Muuan heistä meni kedolle poimimaan yrttejä. Hän löysi villin köynnöskasvin ja poimi siitä villikurkkuja viittansa täyden. Tultuaan hän leikkeli ne keittopataan. He eivät tunteneet niitä. 40. Niin he kaatoivat miesten syödä. Kun nämä maistoivat keittoa, he huusivat ja sanoivat: "Jumalan mies, padassa on kuolema!" He eivät voineet syödä sitä. 41. Silloin Elisa sanoi: "Tuokaa jauhoja." Hän heitti ne pataan. Sitten hän sanoi: "Kaatakaa väen syödä." Padassa ei enää ollut mitään vahingollista. 42. Eräs mies tuli Baal-Saalisasta ja toi repussaan Jumalan miehelle uutisleipää, 20 ohraleipää ja tuoretta viljaa. Silloin Elisa sanoi: "Anna väelle syödä." 43. Mutta hänen palvelijansa sanoi: "Kuinka minä voin tarjota siitä sadalle miehelle?" Hän sanoi: "Anna väelle syödä, sillä näin sanoo Herra: 'He syövät, ja jää tähteeksikin'." 44. Niin hän tarjosi heille. He söivät, ja jäi tähteeksikin, Herran sanan mukaan.



Kirjaudu
Rekisteröidy