1.Herra lähetti Daavidin luo Naatanin. Tultuaan hänen luokseen tämä sanoi hänelle: "Samassa kaupungissa oli kaksi miestä, toinen rikas ja toinen köyhä.2. Rikkaalla oli lampaita ja nautoja hyvin paljon,3. mutta köyhällä ei ollut muuta kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti sitä, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa: Se söi hänen leipäpalastaan, joi hänen maljastaan, makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tytär.4. Niin rikkaalle miehelle tuli vieras. Hän ei kuitenkaan raskinut ottaa omia lampaitaan ja nautojaan valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen. Hän otti köyhän miehen karitsan ja valmisti sen luokseen tulleelle miehelle."5. Daavid vihastui kovin siihen mieheen ja sanoi Naatanille: "Niin totta kuin Herra elää: mies, joka tämän on tehnyt, on kuoleman oma.6. Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki näin eikä tuntenut sääliä."7. Silloin Naatan sanoi Daavidille: "Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastanut sinut Saulin käsistä.8. Minä olen antanut sinulle herrasi linnan sekä herrasi vaimot sinun syliisi. Israelin ja Juudan heimot minä olen antanut sinulle. Jos tämä olisi vähän, niin antaisin sinulle vielä sekä sitä että tätä.9. Miksi olet pitänyt halpana Herran sanan ja tehnyt sitä, mikä on pahaa hänen silmissään? Heettiläisen Uurian sinä olet surmannut miekalla, tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi.10. Sen tähden miekka ei ole milloinkaan väistyvä sinun suvustasi, koska olet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uurian vaimon.11. Näin sanoo Herra: Minä nostatan sinulle onnettomuuden omasta perheestäsi, ja silmiesi edessä minä otan vaimosi ja annan heidät toiselle, ja hän on makaava vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää.12. Sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän koko Israelin ja auringon nähden'."13. Silloin Daavid sanoi Naatanille: "Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan." Naatan vastasi Daavidille: "Niin on myös Herra antanut anteeksi sinun syntisi. Sinä et kuole. Ps. 32:1-5; Ps. 51:1-1414. Mutta koska sinä tällä teolla olet saattanut Herran viholliset pilkkaamaan häntä, niin se poika, joka sinulle on syntynyt, on kuoleva."15. Sitten Naatan meni kotiinsa. Herra löi lasta, jonka Uurian vaimo oli Daavidille synnyttänyt, niin että se sairastui vaikeasti.16. Daavid etsi Jumalaa pojan tähden ja paastosi. Aina kun hän tuli kotiinsa, hän makasi yönsä paljaalla maalla.17. Hänen hovinsa vanhimmat menivät hänen luokseen saadakseen hänet nousemaan ylös maasta, mutta hän ei tahtonut, eikä hän syönyt mitään heidän kanssaan.18. Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli. Daavidin palvelijat eivät uskaltaneet ilmoittaa hänelle, että lapsi oli kuollut, sillä he ajattelivat: "Kun me puhuimme hänelle lapsen vielä eläessä, hän ei kuunnellut meitä. Kuinka voisimme sitten sanoa hänelle, että lapsi on kuollut? Hän voisi tehdä itselleen pahaa."19. Kun Daavid näki, että hänen palvelijansa kuiskailivat keskenään, hän ymmärsi, että lapsi oli kuollut. Daavid kysyi palvelijoiltaan: "Onko lapsi kuollut?" He vastasivat: "On."20. Niin Daavid nousi maasta, peseytyi ja voiteli itsensä, muutti vaatteensa, meni Herran huoneeseen ja rukoili. Kun hän tuli kotiinsa, hän pyysi ruokaa. He tarjosivat sitä, ja hän söi.21. Hänen palvelijansa kysyivät häneltä: "Miksi teet näin? Lapsen eläessä sinä paastosit ja itkit, mutta lapsen kuoltua sinä nouset ja syöt."22. Hän vastasi: "Kun lapsi vielä eli, minä paastosin ja itkin, sillä minä ajattelin: 'Kenties Herra on minulle armollinen, niin että lapsi jää eloon'.23. Mutta kun hän nyt on kuollut, niin miksi minä enää paastoaisin? Enhän minä enää voi palauttaa häntä. Minä menen hänen luokseen, mutta hän ei enää palaa minun luokseni."24. Daavid lohdutti vaimoaan Batsebaa, meni hänen luokseen ja makasi hänen kanssaan. Tämä synnytti pojan, ja Daavid antoi hänelle nimen Salomo. Herra rakasti häntä.25. Daavid lähetti sanan profeetta Naatanin välityksellä, ja poikaa kutsuttiin Jedidjaksi1 Herran tähden. {Nimi merkitsee: Herran suosikki/lemmikki. Jakeen alkuosan tulkinta on KR:ssa virheellinen.}
Daavid valtaa Rabban
26.Jooab ryhtyi taistelemaan ammonilaisten Rabbaa vastaan ja valloitti kuninkaan kaupungin.27. Jooab lähetti viestinviejiä Daavidin luo ja käski sanoa: "Minä olen ryhtynyt taisteluun Rabbaa vastaan ja olen jo valloittanut vesikaupungin.28. Kokoa nyt jäljellä oleva väki, asetu leiriin kaupungin edustalle ja valloita se, etten minä sitä valloittaisi ja ottaisi nimiini."29. Daavid kokosi kaiken sotaväen ja lähti Rabbaan, ryhtyi taisteluun sitä vastaan ja valloitti sen.30. Hän otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästään. Se painoi talentin kultaa, ja siinä oli kallis kivi. Kruunu pantiin Daavidin päähän. Hän vei kaupungista hyvin paljon saalista.31. Siellä olevan kansan hän vei pois ja asetti heitä kivisahojen, rautahakkujen ja rautakirveiden ääreen ja pani heitä tiilentekoon. Näin hän teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sitten Daavid ja koko sotaväki palasi Jerusalemiin.