Ensimmäinen Mooseksen kirja
28 LUKU
Jaakob pakenee Harraniin
1. Iisak kutsui Jaakobin ja siunasi häntä. Hän käski tätä ja sanoi hänelle: "Älä ota vaimoksesi ketään Kanaanin tyttäristä.
2. Nouse ja mene Mesopotamiaan, äitisi isän Betuelin kotiin, ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Laabanin tyttäristä.
3. Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja antakoon sinun tulla hedelmälliseksi ja lisääntyä, niin että sinusta tulee joukko kansoja.
4. Hän suokoon sinulle Aabrahamin siunauksen, sinulle ja jälkeläisillesi, että saisit omaksesi maan, jossa muukalaisena asut, ja jonka Jumala on antanut Aabrahamille."
5. Niin Iisak lähetti Jaakobin matkaan. Hän lähti Mesopotamiaan Laabanin luo, joka oli aramealaisen Betuelin poika ja Rebekan, Jaakobin ja Eesaun äidin, veli.
6. Eesau näki, että Iisak oli siunannut Jaakobia ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä itselleen vaimoa. Hän oli siunannut häntä, käskenyt häntä ja sanonut: "Älä ota vaimoa Kanaanin tyttäristä."
7. Jaakob oli totellut isäänsä ja äitiään ja lähtenyt Mesopotamiaan.
8. Silloin Eesau huomasi, että Kanaanin tyttäret olivat hänen isälleen Iisakille vastenmielisiä.
9. Eesau meni Ismaelin luo ja otti entisten lisäksi vaimokseen Mahalatin, Aabrahamin pojan Ismaelin tyttären, Nebajotin sisaren.
10. Jaakob lähti Beersebasta mennäkseen Harraniin.
Uni Beetelissä
11. Hän osui erääseen paikkaan, johon yöpyi, sillä aurinko oli laskenut. Hän otti sen paikan kivistä yhden, pani sen päänsä aluseksi ja asettui nukkumaan siihen paikkaan.
12. Hän näki unta. Maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas.
13. Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: "Minä olen Herra, sinun Isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.
14. Sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu. Sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä1.
15. Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan. Minä en jätä sinua, ennen kuin olen toteuttanut sen, minkä olen sinulle puhunut."
16. Jaakob heräsi unestaan ja sanoi: "Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt."
17. Pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: "Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka! Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti."
18. Jaakob nousi varhain aamulla, otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä aluseksi, nosti sen pystyyn patsaaksi ja vuodatti öljyä sen päälle.
19. Hän antoi paikalle nimen Beetel2. Sitä ennen kaupungin nimenä oli Luus.
20. Jaakob teki lupauksen, sanoen: "Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minua tiellä, mitä nyt kuljen, antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni,
21. niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin Herra on oleva minun Jumalani.
22. Tämä kivi, jonka olen pystyttänyt patsaaksi, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset."