Ensimmäinen Mooseksen kirja

41 LUKU

Joosef selittää faraon unet

1. Kahden vuoden kuluttua tapahtui, että farao näki unen. Hän oli seisovinaan Niilivirran rannalla. 2. Virrasta nousi seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa. 3. Niiden jälkeen virrasta nousi toiset seitsemän lehmää, rumia ja laihoja. Ne asettuivat edellisten lehmien viereen virran rannalle. 4. Rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää. Siihen farao heräsi. 5. Mutta hän nukkui uudestaan ja näki toisen kerran unta: Seitsemän paksua ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa. 6. Niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, ohutta ja itätuulen polttamaa. 7. Nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän paksua ja täyteläistä tähkäpäätä. Siihen farao heräsi, ja se oli unta. 8. Aamulla hänen mielensä oli levoton, ja hän kutsutti eteensä kaikki Egyptin tietäjät ja viisaat. Farao kertoi heille unensa, mutta kukaan ei osannut selittää niitä hänelle. 9. Silloin ylimmäinen juomanlaskija sanoi faraolle: "Nyt minä muistan rikokseni. 1. Moos. 40:14 10. Farao oli vihastunut palvelijoihinsa, ja hän pani minut vankeuteen henkivartijain päällikön taloon, minut ja ylimmäisen leipojan. 11. Niin me molemmat, minä ja hän, näimme samana yönä unta. Me näimme kumpikin unemme, jolla oli oma selityksensä. 12. Siellä oli meidän kanssamme hebrealainen nuorukainen, henkivartijain päällikön orja. Me kerroimme unemme hänelle, ja hän selitti ne meille. Hän selitti, mitä kummankin uni merkitsi. 13. Niin kuin hän meille oli selittänyt, niin kävikin: Minut asetettiin entiseen virkaani, toinen hirtettiin." 14. Silloin farao kutsutti Joosefin eteensä. Hänet tuotiin kiiruusti vankilasta. Hän ajatti partansa1, muutti vaatteensa ja tuli faraon eteen. {KR hiuksensa, LXX "partansa". Muinaisajan egyptiläisissä kuvissa faraot ym. miehet ovat yleensä parrattomia, mutta palestiinalaisissa ym. itämaisissa kuvissa he ovat yleensä parrakkaita. Tämä selittää, miksi Joosefin oli ajatettava partansa.} 15. Farao sanoi Joosefille: "Minä olen nähnyt unen, eikä ole sen selittäjää, mutta olen kuullut kerrottavan sinusta, että kun kuulet unen, sinä voit sen selittää." 16. Joosef vastasi faraolle: "Minä itse en siihen kykene, mutta Jumala voi antaa faraolle suotuisan vastauksen." 17. Niin farao kertoi Joosefille: "Minä näin unen: Olin seisovinani Niilivirran rannalla. 18. Virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa. 19. Niiden jälkeen virrasta nousi toiset seitsemän lehmää, kurjia, kovin rumia ja laihoja. En ole koko Egyptin maassa nähnyt niin rumia kuin ne. 20. Nämä laihat ja rumat lehmät söivät ne ensimmäiset, ne lihavat lehmät. 21. Mutta vaikka ne olivat nielleet nämä, sitä ei voinut niistä huomata, vaan ne olivat yhtä laihoja ja kurjannäköisiä kuin ennenkin. Siihen minä heräsin. 22. Minä näin jälleen unta: Seitsemän täyteläistä ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa. 23. Mutta niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, kuivunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa. 24. Nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Minä kerroin tämän tietäjille, mutta ei kukaan kyennyt sanomaan minulle, mitä se merkitsee."

Joosef selittää unet

25. Joosef sanoi faraolle: "Faraon unet merkitsevät kumpikin samaa. Jumala on ilmaissut faraolle, mitä hän on tekevä. 26. Seitsemän kaunista lehmää merkitsee seitsemää vuotta, seitsemän kaunista tähkäpäätä merkitsee myös seitsemää vuotta. Unilla on sama merkitys. 27. Seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka nousivat niiden jälkeen, merkitsevät seitsemää vuotta, ja seitsemän tyhjää, itätuulen polttamaa tähkäpäätä merkitsevät seitsemää nälkävuotta. 28. Tätä minä tarkoitin, kun sanoin faraolle: Jumala on antanut faraon nähdä, mitä hän on tekevä. 29. Tulee seitsemän vuotta, jolloin on suuri viljavuus koko Egyptin maassa. 30. Mutta niitä seuraa seitsemän sellaista nälkävuotta, että Egyptin maan entinen viljavuus kokonaan unohtuu, ja nälänhätä tuottaa maalle häviön. 31. Maassa vallinneesta viljavuudesta ei enää tiedetä mitään sitä seuraavan nälänhädän vuoksi, sillä se on oleva ylen kova. 32. Se että uni toistui faraolle, merkitsee, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja panee sen pian täytäntöön. 33. Siksi faraon pitäisi nyt valita ymmärtäväinen ja taitava mies ja asettaa hänet Egyptin käskynhaltijaksi. 34. Faraon pitäisi asettaa maahan virkamiehiä ottamaan seitsemänä viljavana vuotena viidennen osan Egyptin maan sadosta. 35. Koottakoon näinä tulevina hyvinä vuosina kaikkia niiden tuotteita ja varastoitakoon viljaa kaupunkeihin faraon valvonnassa säilytettäväksi, 36. niin että maalla on viljaa säästössä Egyptin maata kohtaavan seitsemän nälkävuoden varalle. Siten maa ei joudu perikatoon nälänhädän aikana."

Joosefin korotus

37. Tämä puhe miellytti faraota ja kaikkia hänen palvelijoitaan. 38. Niin farao sanoi palvelijoilleen: "Voisimmeko löytää ketään, jossa on Jumalan Henki niin kuin tässä?" 39. Farao sanoi Joosefille: "Koska Jumala on sinulle ilmoittanut kaiken tämän, ei ole toista niin viisasta ja taitavaa miestä kuin sinä olet. 40. Hallitse sinä minun taloani, ja sinun käskyäsi totelkoon koko minun kansani. Ainoastaan valtaistuimen puolesta minä olen sinua korkeampi." 41. Farao sanoi vielä Joosefille: "Minä asetan sinut koko Egyptin maan käskynhaltijaksi." 42. Farao otti sinettisormuksensa kädestään, pani sen Joosefin käteen, puetti hänen ylleen hienot pellavavaatteet ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa. 43. Farao antoi Joosefin ajaa omilla toiseksi parhailla vaunuillaan, ja hänen edellään huudettiin: abrek2! Niin Joosef asetettiin koko Egyptin maan käskynhaltijaksi. {Merkinnee "Antakaa tietä!" tai "Polvillenne!"} 44. Farao sanoi Joosefille: "Minä olen farao, mutta sinun tahtomattasi älköön kukaan nostako kättä tai jalkaa koko Egyptin maassa." 45. Farao nimitti Joosefin Saafenat-Paneahiksi ja antoi hänelle puolisoksi Aasenatin, Oonin3 papin Poti-Feran tyttären. Niin Joosef lähti [tutustumaan] Egyptin maahan. {Oonin kaupunki on sittemmin tunnettu nimellä Heliopolis.} 46. Joosef oli 30 vuoden ikäinen, kun hän tuli faraon, Egyptin kuninkaan, palvelukseen. Joosef lähti faraon luota ja kiersi kaikkialla Egyptin maassa. 47. Seitsemänä viljavana vuotena maa kasvoi ylen runsaasti. 48. Näinä seitsemänä hyvänä vuotena, jotka tulivat Egyptin maahan, Joosef kokosi kaikkia elintarpeita ja varastoi niitä kaupunkeihin. Hän varastoi kuhunkin kaupunkiin sen viljan, joka tuotiin ympäristön vainioilta. 49. Joosef varastoi viljaa kuin meren hiekkaa, ylen suuret määrät, niin että sitä lopulta ei voitu mitata. 50. Joosefille syntyi ennen ensimmäisen nälkävuoden tuloa kaksi poikaa, jotka Aasenat, Oonin papin Poti-Feran tytär, synnytti hänelle. 51. Esikoiselle Joosef antoi nimen Manasse4, "sillä", sanoi hän, "Jumala on saattanut minut unohtamaan kaikki vaivani ja isäni kodin kaikkineen." {Nimi muistuttaa hebr. sanaa NaaShaaH, "unohtaa".} 52. Toiselle hän antoi nimen Efraim5, "sillä", hän sanoi, "Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi kärsimysteni maassa." {HiFRaaH merkitsee "on tehnyt hedelmälliseksi".} 53. Ne seitsemän viljavaa vuotta, jotka tulivat Egyptin maahan, kuluivat loppuun. 54. Sen jälkeen alkoi seitsemän nälkävuotta, kuten Joosef oli sanonut. Nälänhätä tuli kaikkiin maihin, mutta Egyptin maassa oli leipäviljaa kaikkialla. Ps. 105:16 55. Koko Egyptin maa näki kuitenkin nälkää, ja kansa huusi faraolta leipää. Farao sanoi kaikille egyptiläisille: "Menkää Joosefin luo ja tehkää, mitä hän käskee teidän tehdä." 56. Kun nälkä ahdisti koko maata, Joosef avasi kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa. 57. Niin kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä.



Kirjaudu
Rekisteröidy