Tuomarien kirja

1 LUKU

Kanaanin valloitus jatkuu

1. Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta: "Minkä heimon on ensiksi lähdettävä sotaan kanaanilaisia vastaan?" Herra vastasi: 4. Moos. 27:21; Tuom. 20:18

Juuda ja Simeon

2. "Juuda lähteköön. Minä annan maan hänen käsiinsä." 3. Juuda sanoi veljelleen Simeonille: "Lähde kanssani minun arpaosaani, ja sotikaamme kanaanilaisia vastaan. Minäkin tulen sinun kanssasi sinun arpaosaasi." Niin Simeon lähti hänen kanssaan. 4. Juuda lähti, ja Herra antoi kanaanilaiset ja perissiläiset heidän käsiinsä. He voittivat heidät Besekissä, 10.000 miestä. 5. He kohtasivat Adoni-Besekin Besekissä, taistelivat häntä vastaan ja voittivat kanaanilaiset ja perissiläiset. 6. Adoni-Besek pakeni, mutta he ajoivat häntä takaa, ottivat hänet kiinni ja hakkasivat häneltä peukalot ja isotvarpaat. 7. Silloin Adoni-Besek sanoi: "70 kuningasta, joilta oli hakattu peukalot ja isotvarpaat, kokosi muruja pöytäni alta. Niin kuin minä olen tehnyt, niin on Jumala minulle maksanut." He veivät hänet Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli. 8. Juudan miehet ryhtyivät taisteluun Jerusalemia vastaan, valloittivat sen, surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja sytyttivät kaupungin tuleen. 9. Sen jälkeen Juudan miehet lähtivät sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat Vuoristossa, Negevissä ja Sefelassa.

Hebronin ja Debirin alueen valloitus

10. Juuda meni Hebronissa asuvia kanaanilaisia vastaan. Sen nimi oli muinoin Kirjat-Arba. He voittivat Seesain, Ahimanin ja Talmain. 11. Sieltä Juuda meni Debirin asukkaita vastaan. Sen nimi oli muinoin Kirjat-Seefer. 12. Kaaleb sanoi: "Joka voittaa ja valloittaa Kirjat-Seeferin, sille minä annan tyttäreni Aksan vaimoksi." 13. Otniel, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, poika, valloitti sen. Niin Kaaleb antoi tälle tyttärensä Aksan vaimoksi. 14. Kun Aksa tuli, hän yllytti miestään pyytämään hänen isältään peltomaata. Aksa pudottautui aasin selästä maahan. Kaaleb kysyi häneltä: "Mitä asiaa sinulla on?" 15. Hän vastasi: "Anna minulle siunaus¹. Sinä olet antanut minulle Negevin maata, anna minulle myös vesilähteitä." Kaaleb antoi hänelle Ylälähteet ja Alalähteet. {Hebr. BeRaaKhaaH = siunaus, tarkoittaa tässä lahjaa.} 16. Keeniläisen, Mooseksen apen, jälkeläiset olivat lähteneet Palmukaupungista² Juudan jälkeläisten kanssa Juudan erämaahan, Aradin eteläpuolelle. He asettuivat siellä ennestään olleen kansan keskuuteen. 4. Moos. 10:29-30; 4. Moos. 24:21; 1. Sam. 15:6{Palmukaupunki = Jeriko.} 17. Juuda meni veljensä Simeonin kanssa Sefatissa asuvia kanaanilaisia vastaan ja he voittivat heidät. He vihkivät kaupungin tuhon omaksi ja antoivat sille nimen Horma. 18. Juuda ei saanut valloitetuksi Gassaa, Askelonia ja Ekronia³ alueineen. {KR: valloitti Gassan... Teksti on tässä on LXX:n mukaan. Seuraava jae osoittaa, että tässä mainitut kaupungit alueineen kuuluivat tasankoon, jota Juuda ei kyennyt valloittamaan.} 19. Herra oli Juudan kanssa, niin että se sai haltuunsa vuoriston. Se ei kyennyt karkoittamaan niitä, jotka asuivat tasangolla, koska heillä oli raudoitettuja sotavaunuja. 20. He antoivat Kaalebille Hebronin, kuten Mooses oli määrännyt. Hän karkotti sieltä kolme Anakin poikaa. Joos. 15:13-14 21. Benjaminilaiset eivät karkottaneet Jerusalemissa asuvia jebusilaisia, ja nämä jäivät asumaan heidän keskuuteensa tähän päivään asti. Joos. 15:63; 2. Sam. 5:6-7

Beetelin valloitus

22. Joosefin heimot [Manasse ja Efraim] menivät Beeteliin, ja Herra oli heidän kanssaan. 23. Nämä heimot lähettivät sinne vakoojia. Kaupungin nimi oli muinoin Luus. 1. Moos. 28:19 24. Vakoojat näkivät erään miehen tulevan kaupungista ja sanoivat hänelle: "Näytä meille, mistä päästään kaupunkiin, niin me olemme sinulle armollisia." 25. Mies näytti heille, mistä päästiin kaupunkiin. He surmasivat miekan terällä kaupungin asukkaat, mutta sen miehen ja koko hänen sukunsa he päästivät menemään. 26. Mies meni heettiläisten maahan, rakensi kaupungin ja antoi sille nimen Luus. Sillä on se nimi vielä tänäkin päivänä.

Heimojen epäonnistumisia

27. Manasse ei saanut valtaansa Beet-Seania, Taanakia, Dooria, Jibleamia ja Megiddoa eikä niiden ympäristökyliä, vaan kanaanilaiset jäivät asumaan siihen osaan maata. 28. Voimistuttuaan Israel saattoi kanaanilaiset työveron alaisiksi, mutta ei karkottanut heitä. 29. Efraim ei karkottanut Geserissä asuvia kanaanilaisia, ja niin he jäivät asumaan sen keskuuteen. 30. Sebulon ei karkottanut Kidronin ja Nahalolin asukkaita. Kanaanilaiset jäivät asumaan sen keskuuteen, mutta joutuivat työveron alaisiksi. 31. Asser ei karkottanut Akkon ja Siidonin asukkaita, ei myöskään Ahlabin, Aksibin, Helban, Afekin ja Rehobin asukkaita. 32. Asserilaiset joutuivat asumaan maan kanaanilaisten keskuuteen, koska eivät karkottaneet heitä. 33. Naftali ei karkottanut Beet-Semeksen ja Beet-Anatin asukkaita ja joutui asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskuuteen. Beet-Semeksen ja Beet-Anatin asukkaat joutuivat kuitenkin heille työveron alaisiksi. 34. Amorilaiset tunkivat daanilaiset vuoristoon eivätkä sallineet heidän laskeutua tasangolle. 35. Amorilaiset onnistuivat jäämään Har-Herekseen, Aijaloniin ja Saalbimiin. Joosefin heimon käsi kävi heille kuitenkin raskaaksi, ja he joutuivat työveron alaisiksi. 36. Amorilaisten alue ulottui Akrabbimin solasta Seelaan ja siitä ylöspäin.