Joosua

24 LUKU

Liitto uudistetaan Sikemissä

1. Joosua kokosi kaikki Israelin heimot Sikemiin ja kutsui Israelin vanhimmat, sen päämiehet, tuomarit ja päälliköt, ja he asettuivat Jumalan eteen. 2. Joosua sanoi koko kansalle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Tuolla puolella Eufratvirran¹ asuivat muinoin teidän isänne, myös Terah, Aabrahamin ja Naahorin isä, ja he palvelivat muita jumalia. {Ks. sel. 1Moos. 11:31.} 3. Minä otin isänne Aabrahamin tuolta puolelta virran, kuljetin häntä kautta koko Kanaanin maan, tein hänen jälkeläisensä lukuisiksi ja annoin hänelle Iisakin. 4. Iisakille minä annoin Jaakobin ja Eesaun. Eesaulle minä annoin Seirin vuoriston omaksi. Jaakob ja hänen poikansa taas menivät Egyptiin. 5. Sitten minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja rankaisin Egyptiä sillä, mitä siellä tein. Sen jälkeen minä vein teidät sieltä pois. 6. Kun minä vein teidän isänne pois Egyptistä, ja te olitte saapuneet meren rannalle, egyptiläiset ajoivat teidän isiänne takaa sotavaunuilla ja ratsumiehillä Kaislamereen saakka. 7. Silloin he huusivat Herraa auttamaan. Hän pani pimeyden teidän ja egyptiläisten välille ja antoi meren tulla heidän päälleen peittämään heidät. Omin silmin te näitte, mitä minä tein egyptiläisille. Kun te sitten olitte asuneet pitkän aikaa erämaassa, 8. minä toin teidät niiden amorilaisten maahan, jotka asuivat tuolla puolella Jordanin, ja he taistelivat teitä vastaan. Mutta minä annoin heidät teidän käsiinne, ja te otitte omaksenne heidän maansa, ja minä tuhosin heidät teidän tieltänne. 9. Silloin Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas lähti sotaan Israelia vastaan. Hän lähetti kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, että tämä kiroaisi teidät. 10. Mutta minä en tahtonut kuulla Bileamia, vaan hänen täytyi siunata teitä, ja minä pelastin teidät hänen käsistään. 11. Kun te olitte menneet Jordanin yli ja tulleet Jerikoon, niin jerikolaiset miehet ja amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset taistelivat teitä vastaan, mutta minä annoin heidät teidän käsiinne. 12. Minä lähetin herhiläisiä teidän edellänne, ja ne karkottivat heidät teidän tieltänne, ne kaksi amorilaisten kuningasta. Sinä et sitä tehnyt miekallasi ja jousellasi. 13. Minä annoin teille maan, josta sinä et ollut nähnyt vaivaa, ja kaupunkeja, joita te ette olleet rakentaneet, mutta joihin saitte asettua. Viinitarhoista ja öljypuista, joita te ette olleet istuttaneet, te saitte syödä. 14. Niin peljätkää nyt Herraa, palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti. Poistakaa ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa. 15. Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."

Kansa

lupaa palvella Herraa

16. Kansa vastasi ja sanoi: "Eihän toki! Me emme suinkaan tahdo hylätä Herraa ja palvella muita jumalia! 17. Herra on meidän Jumalamme, hän, joka johdatti meidät ja meidän isämme pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, joka teki meidän silmiemme edessä suuret tunnusteot ja aina varjeli meitä tiellä, jota vaelsimme, ja kaikkien niiden kansojen keskuudessa, joiden maiden läpi kuljimme. 18. Herra karkotti meidän tieltämme kaikki tässä maassa asuneet kansat, myös amorilaiset. Me tahdomme palvella Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme."

Joosua varoittaa, kansa vakuuttaa

19. Joosua sanoi kansalle: "Te ette voi palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala. Hän on kiivas Jumala, hän ei anna anteeksi teidän rikoksianne ja syntejänne. 20. Jos te hylkäätte Herran ja palvelette vieraita jumalia, hän kääntyy pois ja antaa teille käydä pahoin. Hän tekee teistä lopun, sen sijaan että hän on ennen antanut teille käydä hyvin." 21. Kansa sanoi Joosualle: "Ei niin, vaan me palvelemme Herraa." 22. Silloin Joosua sanoi kansalle: "Te olette itse todistajina itseänne vastaan, että olette valinneet itsellenne Herran palvellaksenne häntä." He vastasivat: "Me olemme." 23. Joosua sanoi: "Poistakaa siis nyt vieraat jumalat, joita on teidän keskuudessanne, ja kääntäkää sydämenne Herran, Israelin Jumalan, puoleen." 24. Kansa vastasi Joosualle: "Herraa, meidän Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen ääntään me kuulemme." 25. Näin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja antoi heille Sikemissä käskyjä ja oikeussäädöksiä. 26. Joosua kirjoitti nämä asiat Jumalan lain kirjaan. Hän otti suuren kiven ja pystytti sen sinne, tammen alle, joka oli Herran pyhäkössä. 27. Joosua sanoi koko kansalle: "Tämä kivi on oleva todistajana meitä vastaan. Se on kuullut kaikki Herran sanat, jotka hän on meille puhunut, ja se on oleva todistajana teitä vastaan, ettette kieltäisi Jumalaanne." 28. Joosua päästi kansan menemään, kunkin perintöosalleen.

Joosuan kuolema

29. Näiden tapausten jälkeen Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli 110 vuoden ikäisenä. Tuom. 2:8-9 30. He hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle Timnat-Serahiin, joka on Efraimin vuoristossa, Gaas-vuoren pohjoispuolella. Joos. 19:50 31. Israel palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.

Joosefin luut haudataan

32. Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, he hautasivat Sikemiin, siihen maapalstaan, minkä Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla ja minkä joosefilaiset olivat saaneet perintöosakseen. 1. Moos. 33:19

Eleasar kuolee

33. Eleasar, Aaronin poika, kuoli, ja he hautasivat hänet Gibeaan, hänen poikansa Piinehaan kaupunkiin, joka oli annettu hänelle Efraimin vuoristosta.