Jeremia

22 LUKU

Tuomion sanoja Jooahaalle

1. Näin sanoo Herra: "Mene alas Juudan kuninkaan linnaan ja sano siellä: 2. 'Kuulkaa Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinä, sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisälle näistä porteista. 3. Näin sanoo Herra: Tehkää, mitä oikeus ja vanhurskaus vaativat: Pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä, muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa. 4. Jos te teette tämän sanan mukaan, niin tämän linnan porteista tulee vaunuilla ja hevosilla ajaen kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulee kuningas sekä hänen palvelijansa ja kansansa. 5. Mutta jos te ette kuuntele näitä sanoja, niin minä vannon itseni kautta, sanoo Herra, että tämä linna on tuleva raunioiksi. 6. Näin sanoo Herra Juudan kuninkaan linnasta: Sinä olet minulle Gilead, olet Libanonin huippu. Mutta totisesti, minä teen sinut erämaaksi, asumattomiksi kaupungeiksi. 7. Minä vihin hävittäjät sinua vastaan, kunkin aseineen. He hakkaavat maahan sinun valiosetrisi ja heittävät ne tuleen. 8. Monet kansat kulkevat tämän kaupungin ohi ja kysyvät toinen toiseltaan: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?' 9. Siihen vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton, kumarsivat muita jumalia ja palvelivat niitä'. 10. Älkää itkekö kuollutta älkääkä häntä surkutelko, vaan itkekää tuota pois menevää, sillä hän ei enää palaa eikä saa nähdä synnyinmaataan.

Sana Sallumista/Jooahasta

11. Herra sanoo Sallumista1, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta, joka tuli kuninkaaksi isänsä Joosian sijaan ja joka on vaeltanut pois tästä paikasta: Hän ei enää palaa tänne. {Joosian poika Jooahas eli Sallum oli isänsä kuoltua kuninkaana kolmisen kuukautta. Farao Neko II (610-595 eKr.) pani hänet viralta ja vei Egyptiin, jossa hän kuoli. Neko asetti Juudan kuninkaaksi hänen veljensä Eljakimin ja muutti tämän nimen Joojakimiksi (608-597 eKr.).} 12. Mihin hänet on vankina viety, sinne hän kuolee eikä enää näe tätä maata.

Voi Joojakimia!

13. Voi sitä, joka ei rakenna taloaan vanhurskaudella eikä yläsalejaan oikeudella, vaan teettää lähimmäisellään työtä ilmaiseksi eikä anna hänelle hänen palkkaansa. 14. Hän sanoo: 'Minä rakennan itselleni tilavan talon ja avarat yläsalit'. Hän hakkauttaa siihen ikkunat, laudoittaa sen setripuulla ja maalauttaa punavärillä. 15. Siksikö sinä olet kuningas, että olet innostunut setrilautoihin? Eikö sinun isäsikin syönyt ja juonut ja kuitenkin ollut oikeuden ja vanhurskauden tekijä? Siksi hänen kävi hyvin. 2. Kun. 22:2 16. Hän hankki oikeuden kurjalle ja köyhälle. Silloin kaikki meni hyvin. Eikö juuri tämä ole minun tuntemistani, sanoo Herra? 17. Mutta sinun silmäsi ja sydämesi eivät pyydä muuta kuin omaa voittoasi, vuodattaa viatonta verta sekä harjoittaa väkivaltaa ja sortoa. 18. Näin sanoo Herra Joojakimista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta: Hänelle ei pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi veljeni! Voi sisareni!' Kukaan ei häntä itke, ei huuda: 'Voi herraamme! Voi hänen loistoaan!' 19. Hänet haudataan kuin aasi: Raahataan pois ja viskataan Jerusalemin porttien ulkopuolelle.

Voi Jerusalemia!

20. Nouse Libanonille ja huuda, Jerusalem, korota äänesi Baasanissa. Huuda Abarimin vuorilta, sillä kaikki sinun rakastajasi on murskattu. 21. Minä puhuin sinulle onnesi päivinä. Sinä vastasit: 'En tahdo kuunnella'. Tämä on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti: Et ole kuunnellut minun ääntäni. 22. Myrskytuuli on kaitseva kaikkia sinun paimeniasi, ja sinun rakastajasi menevät vankeuteen. Silloin sinä saat häpeän ja pilkan kaikesta pahuudestasi. 23. Sinä, joka asut Libanonissa, pidät pesääsi setripuissa: Kuinka oletkaan voihkiva, kun sinulle tulevat tuskat, kouristus kuin synnyttävälle!

Herran sana Joojakinista/Konjasta

24. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: Olkoon Konja, Joojakimin poika, Juudan kuningas, vaikkapa sinettisormus minun oikeassa kädessäni, siitäkin minä sinut repäisen irti. 25. Minä annan sinut niiden käsiin, jotka etsivät sinun henkeäsi, ja joita sinä kauhistut: Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan, ja kaldealaisten käsiin. 26. Sinut ja sinun äitisi, joka on sinut synnyttänyt, minä heitän vieraalle maalle, missä te ette ole syntyneet, ja sinne te kuolette. 27. Mutta maahan, jonne heidän sielunsa kaipaa palata, sinne he eivät tule takaisin. 28. Onko tämä mies, Konja, todellakin arvoton rikottu astia, kelvoton kapine? Miksi on hänet ja hänen jälkeläisensä heitetty pois, viskattu maahan, jota he eivät tunne? 29. Maa, maa, maa! Kuuntele, mitä Herra sanoo! 30. Näin sanoo Herra: Merkitkää tämä mies lapsettomaksi, mieheksi, jolla ei elinpäivinään ole onnea. Kenellekään hänen jälkeläisistään ei tule sitä onnea, että vielä istuisi Daavidin valtaistuimella ja hallitsisi Juudaa."



Kirjaudu
Rekisteröidy