Jeremia

8 LUKU

Luopioille tuomio

1. "Siihen aikaan, sanoo Herra, otetaan haudoista Juudan kuninkaiden ja päämiesten luut, pappien ja profeettojen luut sekä Jerusalemin asukkaiden luut. 2. Ne hajotetaan auringon, kuun ja kaiken taivaan joukon eteen, joita he rakastivat ja palvelivat, joita he seurasivat, etsivät ja kumartaen rukoilivat. Niitä ei koota eikä haudata, vaan ne tulevat maan lannaksi. 3. Kuolema on oleva halutumpi kuin elämä koko sille joukolle, joka jää jäljelle tästä pahasta sukukunnasta kaikissa paikoissa, mihin minä karkotan sen jäljelle jääneet, sanoo Herra Sebaot. 4. Sano heille: Näin sanoo Herra: Eikö langennut nouse jälleen? Eikö pois kääntynyt käänny takaisin? 5. Miksi tämä kansa, Jerusalem, kääntyy pois jatkuvassa luopumuksessa? Miksi he pitäytyvät valheeseen eivätkä halua palata [Herran luo]? 6. Minä olen tarkannut ja kuunnellut: He puhuvat sitä, mikä ei ole oikeaa. Kukaan ei kadu pahuuttaan, ei ajattele: Mitä olenkaan tehnyt! Kaikki he kääntyvät pois ja juoksevat kuin ratsu taistelussa. 7. Haikarakin taivaalla tietää aikansa. Metsäkyyhkynen, pääskynen ja kurki pitävät huolen tuloajastaan, mutta minun kansani ei tunne, mitä Herra on säätänyt. 8. Kuinka te saatatte sanoa: 'Me olemme viisaita, ja meillä on Herran laki? Totisesti! Valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä1. {Jo silloin kirjanoppineet vääristelivät ja turhensivat Mooseksen ja muiden profeettojen puhumaa ja kirjoittamaa Herran sanaa.} 9. Viisaat saavat häpeän, kauhistuvat ja joutuvat kiinni. He ovat hylänneet Herran sanan, mitä viisautta heillä olisi? 10. Sen tähden minä annan heidän vaimonsa vieraille, heidän peltonsa valloittajille. He kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa, kaikki, niin profeetat kuin papitkin, harjoittavat petosta.

Väärän rauhan julistajat

11. Kevyesti he parantavat tyttären, minun kansani, vamman, sanoen: 'Rauha, rauha!' vaikka rauhaa ei ole. Hes. 13:10 12. He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia. Heillä ei kuitenkaan ole häpeän tuntoa, he eivät osaa hävetä. Sen tähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun rankaisu tulee heille, sanoo Herra. 13. Minä tempaan pois heidät kaikki, sanoo Herra. Viiniköynnöksessä ei ole rypäleitä, ja sen lehtikin lakastuu. Minä saatan hyökkääjät heidän kimppuunsa." 14. "Miksi istumme alallamme? Kokoontukaa! Menkäämme varustettuihin kaupunkeihin ja tuhoutukaamme niissä! Herra, meidän Jumalamme, tuhoaa meidät ja juottaa meille myrkkyvettä, koska olemme tehneet syntiä häntä vastaan." 15. "Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule, paranemisen aikaa, mutta tuleekin kauhun aika!

Tuhooja lähestyy

16. Daanista kuuluu hänen2 hevostensa korskunta, hänen orhiensa hirnunnasta vapisee koko maa. He tulevat ja syövät maan ja kaiken, mikä siinä on, kaupungin ja siinä asuvat. {Nebukadnessarin, Kaldean eli Uus-Baabelin kuninkaan, armeijan.} 17. Minä lähetän teidän keskuuteenne käärmeitä, myrkkyliskoja, joihin lumous ei tehoa, ja ne purevat teitä, sanoo Herra." 18. Missä on virvoitus murheeseeni? Sydämeni on sairas. 19. Tyttären, minun kansani, huuto kuuluu kaukaisesta maasta: "Eikö Herra ole Siionissa, eikö siellä ole sen kuningas?" [Herra vastaa:] "Miksi he ovat vihoittaneet minut jumalankuvillaan, muukalaisten turhilla jumalilla?" 20. Elonaika on ohi, kesä on lopussa, mutta me emme ole saaneet apua3. {Tai: pelastuneet, hebr. NooSha'Nuu.} 21. Tyttären, kansani, sortumisen tähden olen murtunut ja käyn murheasussa, kauhistus on vallannut minut. 22. Eikö Gileadissa ole palsamia, eikö siellä ole parantajaa? Vai miksi eivät tyttären, minun kansani, haavat kasva umpeen? Jer. 46:11



Kirjaudu
Rekisteröidy