1.Adonisedek, Jerusalemin kuningas, kuuli, että Joosua oli valloittanut Ain ja vihkinyt sen tuhon omaksi, tehden Aille ja sen kuninkaalle saman kuin oli tehnyt Jerikolle ja sen kuninkaalle, ja että Gibeonin asukkaat olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja jääneet heidän keskuuteensa.2. He pelästyivät suuresti, sillä Gibeon oli suuri kaupunki, kuin jokin kuninkaankaupunki, suurempi kuin Ai, ja kaikki sen miehet olivat urhoollisia.3. Adonisedek, Jerusalemin kuningas, lähetti silloin sanan Hoohamille, Hebronin kuninkaalle, Piramille, Jarmutin kuninkaalle, Jaafialle, Laakiin kuninkaalle, ja Debirille, Eglonin kuninkaalle:4. "Tulkaa minun luokseni ja auttakaa minua. Kukistakaamme Gibeon, koska se on tehnyt rauhan Joosuan ja israelilaisten kanssa."5. Niin nämä viisi amorilaisten kuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Laakiin ja Eglonin kuninkaat, kokoontuivat ja lähtivät liikkeelle kaikkine joukkoineen, asettuivat leiriin Gibeonin edustalle ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.6. Silloin Gibeonin miehet lähettivät Joosualle Gilgalin leiriin viestin: "Älköön kätesi vetäytykö auttamasta palvelijoitasi. Tule nopeasti luoksemme, pelasta meidät ja auta meitä, sillä kaikki vuoristossa asuvien amorilaisten kuninkaat ovat kokoontuneet meitä vastaan."7. Joosua lähti silloin Gilgalista, hän ja koko sotaväki hänen kanssaan ja kaikki valiosoturit.8. Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä, sillä minä annan heidät sinun käsiisi. Kukaan heistä ei kestä sinun edessäsi."9. Joosua kulki joukkoineen Gilgalista läpi yön ja yllätti heidät.10. Herra saattoi heidät hämminkiin israelilaisten edessä. Nämä tuottivat heille suuren tappion Gibeonissa ja ajoivat heitä takaa Beet-Hooronin solatietä, surmaten heitä Asekaan ja Makkedaan asti.11. Kun he paetessaan Israelia olivat Beet-Hooronin rinteessä, Herra heitti taivaasta heidän päälleen isoja kiviä koko matkan Asekaan asti, niin että heitä kuoli paljon. Niitä, jotka kuolivat raekivistä, oli useampia kuin niitä, jotka israelilaiset surmasivat miekalla.
Auringon ja kuun pysyminen paikallaan
12.Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, Joosua puhui Herralle Israelin kuullen: "Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa ja kuu Aijalonin laaksossa." {Auringon ja kuun (näennäisen) paikallaan pysymisen täytyi johtua maan akselin kaltevuuden muuttumisesta suhteessa ekliptikaan samaan tapaan kuin mentäessä talvisesta kesäiseen päivänseisaukseen, mutta paljon nopeammin, n. 11-12 tunnissa. Tästä johtui (myös soiden fossiilisen siitepölyn tutkimuksissa todettu) ilmaston huomattava lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla. Sitä kesti n. vuoden 750 vaiheille eKr. eli Aamoksen aikaan asti. Ks. sel. Aam.8:9.}13. Niin aurinko pysyi paikallaan ja kuu liikkumatta1, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna "Oikeamielisen kirjassa". Aurinko pysyi keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan.14. Sen päivän vertaista ei ole ollut, ei ennen eikä jälkeen, jona Herra näin kuuli ihmisen ääntä. Herra näet soti Israelin puolesta.15. Sen jälkeen Joosua ja koko Israel hänen kanssaan palasi Gilgalin leiriin.
Kuninkaat teloitetaan
16.Mainitut viisi kuningasta pakenivat ja piiloutuivat Makkedan luolaan.17. Joosualle ilmoitettiin: "Ne viisi kuningasta on löydetty piiloutuneina Makkedan luolaan."18. Joosua sanoi: "Vierittäkää isoja kiviä luolan suulle ja asettakaa sen eteen miehiä vartioimaan heitä.19. Mutta te muut, älkää pysähtykö, vaan ajakaa vihollisianne takaa ja hakatkaa maahan heidän jälkijoukkonsa. Älkää päästäkö heitä menemään kaupunkeihinsa, sillä Herra, teidän Jumalanne, on antanut heidät teidän käsiinne."20. Joosua ja israelilaiset löivät amorilaiset perinpohjin. Harvat pelastuneet pääsivät linnoitettuihin kaupunkeihin.21. Koko kansa palasi vahinkoja kärsimättä Joosuan luo leiriin Makkedaan. Kukaan ei uskaltanut enää hiiskua sanaakaan israelilaisia vastaan.22. Joosua sanoi: "Avatkaa luolan suu ja tuokaa ne viisi kuningasta luolasta minun eteeni."23. He tekivät niin ja toivat luolasta hänen eteensä ne viisi kuningasta: Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Laakiin ja Eglonin kuninkaat.24. Kun he olivat tuoneet nämä kuninkaat Joosuan eteen, Joosua kutsui kaikki Israelin miehet ja sanoi sotaväen päälliköille, jotka olivat seuranneet häntä: "Astukaa esiin ja pankaa jalkanne näiden kuninkaiden niskalle." Niin he astuivat esiin ja panivat jalkansa heidän niskalleen.25. Joosua sanoi heille: "Älkää pelätkö älkääkä arkailko, vaan olkaa lujat ja rohkeat, sillä näin Herra on tekevä kaikille teidän vihollisillenne, joita vastaan te joudutte sotimaan."26. Joosua löi heidät kuoliaaksi ja ripusti heidät viiteen hirsipuuhun. He riippuivat hirressä iltaan asti.27. Auringonlaskun aikaan Joosua käski ottaa heidät alas hirrestä ja heittää luolaan, johon he olivat piiloutuneet. He panivat luolan suulle isoja kiviä, jotka ovat siinä vielä tänäkin päivänä.28. Samana päivänä Joosua valloitti Makkedan, surmaten miekan terällä sen asukkaat ja sen kuninkaan. Hän vihki tuhon omiksi heidät ja jokaisen siellä olevan, päästämättä pakoon ainoaakaan. Hän teki Makkedan kuninkaalle, kuten oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.
Libnan, Laakiin, Hebronin ym. valtaaminen
29.Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Makkedasta Libnaan ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.30. Herra antoi senkin ja sen kuninkaan Israelin käsiin. Joosua surmasi miekan terällä sen asukkaat, jokaisen siellä olevan, päästämättä pakoon ainoaakaan. Hän teki sen kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.31. Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Libnasta Laakiiseen, asettui leiriin sen edustalle ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.32. Herra antoi Laakiin Israelin käsiin, ja hän valloitti sen toisena päivänä. Hän surmasi miekan terällä sen asukkaat, jokaisen siellä olevan, samoin kuin oli tehnyt Libnalle.33. Hooram, Geserin kuningas, tuli auttamaan Laakista, mutta Joosua voitti hänet ja hänen väkensä, päästämättä pakoon ainoaakaan heistä.34. Laakiista Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Egloniin. He asettuivat leiriin sen edustalle ryhtyen taisteluun sitä vastaan.35. He valloittivat sen samana päivänä ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat, vihkien sinä päivänä tuhon omaksi jokaisen siellä olevan, samoin kuin oli tehty Laakiille.36. Sen jälkeen Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Eglonista Hebroniin, ja he ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.37. He valloittivat sen ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja sen kuninkaan, ja samoin kaikki sen alaiset kaupungit ja jokaisen siellä olevan, päästämättä pakoon ainoaakaan, kuten hän oli tehnyt Eglonille. Hän vihki tuhon omaksi sen ja jokaisen siellä olevan.38. Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan kääntyi Debiriin ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.39. Hän sai valtaansa sen ja sen kuninkaan sekä kaikki sen alaiset kaupungit. He surmasivat miekan terällä niiden asukkaat ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen siellä olevan, päästämättä pakoon ainoaakaan. Hän teki Debirille ja sen kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Hebronille ja minkä oli tehnyt Libnalle ja sen kuninkaalle.40. Sitten Joosua valtasi koko maan, Vuoriston, Negevin, Sefelan ja rinnemaat. Hän surmasi kaikki niiden kuninkaat, päästämättä pakoon ainoaakaan, ja vihki tuhon omaksi kaiken väen, kuten Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt. 5. Moos. 7:2; 5. Moos. 20:16-1741. Joosua valtasi heidän alueensa Kaades-Barneasta Gassaan saakka ja koko Goosenin maakunnan2 Gibeoniin asti. {Goosen oli laaja alue, jonka länsiosa kuului Egyptiin ja itäosa Palestiinaan.}42. Kaikki nämä kuninkaat ja heidän maansa Joosua sai valtaansa yhdellä kertaa, sillä Herra, Israelin Jumala, soti Israelin puolesta.43. Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan palasi Gilgalin leiriin.