1.Kun kaikki kuninkaat, jotka asuivat Jordanin länsipuolella Vuoristossa, Sefelassa ja Välimeren koko rannikolla Libanoniin päin, heettiläiset, amorilaiset kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, kuulivat, mitä oli tapahtunut,2. he kokoontuivat yhteen sotiakseen yksimielisesti Joosuaa ja Israelia vastaan.3. Kuultuaan siitä, mitä Joosua oli tehnyt Jerikolle ja Aille, Gibeonin asukkaat4. keksivät ovelan juonen: He tekeytyivät lähettiläiksi, ottivat kuluneita säkkejä aasiensa selkään sekä kuluneita, repeytyneitä ja korjattuja viinileilejä,5. panivat kuluneet, paikatut kengät jalkaansa ja kuluneet vaatteet päälleen, ja kaikki heidän eväsleipänsä olivat kuivia ja murentuneita.6. He menivät Joosuan luo Gilgalin leiriin ja sanoivat hänelle sekä Israelin miehille: "Me olemme tulleet kaukaisesta maasta. Tehkää liitto meidän kanssamme."7. Israelin miehet vastasivat hivviläisille: "Kenties te asutte täällä meidän keskellämme. Kuinka me tekisimme liiton teidän kanssanne?" 2. Moos. 23:32-338. Niin he sanoivat Joosualle: "Me olemme sinun palvelijoitasi." Joosua sanoi heille: "Keitä te olette ja mistä te tulette?"9. He vastasivat hänelle: "Palvelijasi tulevat hyvin kaukaisesta maasta Herran, sinun Jumalasi, nimen tähden. Me olemme kuulleet hänestä kaiken, mitä hän teki Egyptissä,10. ja kaiken mitä hän teki niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle, jotka asuivat Jordanin tuolla puolella, Siihonille, Hesbonin kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin kuninkaalle, joka asui Astarotissa.11. Sen tähden meidän vanhimpamme ja kaikki maan asukkaat sanoivat meille: 'Ottakaa evästä mukaanne matkalle ja menkää heitä vastaan ja sanokaa: Me olemme teidän palvelijoitanne, tehkää siis liitto meidän kanssamme'.12. Tämä leipämme oli vielä lämmintä, kun kotoa otimme sen evääksi lähtiessämme matkalle teidän luoksenne, ja nyt se on kuivaa ja murentunutta.13. Nämä viinileilit, jotka uusina täytimme, ovat nyt repeytyneitä. Nämä vaatteemme ja kenkämme ovat kovin pitkällä matkalla kuluneet."14. Niin miehet ottivat heidän evästään kysymättä, mikä oli Herran tahto. 4. Moos. 27:2115. Joosua takasi heille rauhan ja teki heidän kanssaan liiton, luvaten jättää heidät henkiin. Kansan päämiehet vannoivat heille valan.16. Kolmen päivän kuluttua sen jälkeen kun liitto heidän kanssaan oli tehty, saatiin kuitenkin kuulla, että he olivat lähiseuduilta ja asuivat heidän keskellään.17. Israelilaiset lähtivät liikkeelle ja tulivat kolmantena päivänä heidän kaupunkeihinsa. Heidän kaupunkinsa olivat Gibeon, Kefira, Beerot ja Kirjat-Jearim.18. Israelilaiset eivät surmanneet heitä, sillä kansan päämiehet olivat vannoneet heille valan Herran, Israelin Jumalan kautta. Koko seurakunta napisi päämiehiä vastaan.19. Silloin päämiehet sanoivat koko kansalle: "Me olemme vannoneet heille valan Herran, Israelin Jumalan, nimessä. Siksi me emme voi koskea heihin.20. Mutta jättäessämme heidät henkiin me teemme heille tämän, ettei viha kohtaisi meitä valan tähden, jonka olemme heille vannoneet."21. Päämiehet määräsivät heistä: "Jääkööt henkiin, mutta tulkoon heistä halonhakkaajia ja vedenkantajia kaikelle kansalle." Tämän käskyn päämiehet antoivat heistä.22. Joosua kutsui heidät ja sanoi heille: "Miksi olette pettäneet meidät ja sanoneet: 'Me asumme hyvin kaukana teistä', vaikka asutte täällä lähellämme?23. Olkaa siksi kirottuja! Älköön ikinä ketään teistä vapautettako olemasta minun Jumalani huoneen palvelijana, halonhakkaajana ja vedenkantajana."24. He vastasivat Joosualle ja sanoivat: "Sinun palvelijoillesi oli kerrottu, että Herra, sinun Jumalasi, oli käskenyt palvelijaansa Moosesta antamaan teille koko tämän maan ja tuhoamaan kaikki maan asukkaat teidän tieltänne. Sen vuoksi me kovin pelkäsimme henkemme tähden edessänne ja teimme tämän. 5. Moos. 7:1-225. Nyt me olemme sinun käsissäsi: Tee meille, mikä mielestäsi on hyvin ja oikein."26. Joosua teki kuten oli sanonut. Hän pelasti heidät israelilaisten käsistä, niin etteivät nämä surmanneet heitä.27. Sinä päivänä Joosua määräsi heidät kansan ja Herran alttarin halonhakkaajiksi ja vedenkantajiksi tähän päivään asti, sitä paikkaa varten, minkä Herra oli valitseva. 5. Moos. 29:11