Psalmit
107 PSALMI
Herra auttaa hädässä
1. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, ja hänen armonsa pysyy iäti.
2. Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on pelastanut ahdistuksen alta
3. ja koonnut vieraista maista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4. He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttavaa kaupunkia.
5. Heidän oli nälkä ja jano, he olivat nääntymäisillään.
6. Mutta hädässään he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät ahdingosta.
7. Hän ohjasi heidät oikealle tielle, ja he pääsivät kaupunkiin, missä asua.
8. Kiittäkööt he Herraa hänen armostaan ja ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9. Hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10. He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11. koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja pitäneet halpana Korkeimman tahdon.
12. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä. He sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13. Mutta hädässään he huusivat Herraa [auttamaan], ja hän pelasti heidät ahdingosta.
14. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15. Kiittäkööt he Herraa hänen armostaan ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16. Hän murtaa vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17. He olivat typeriä, vaelsivat synneissä ja kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18. He inhosivat kaikkea ruokaa ja olivat lähellä kuoleman portteja.
19. Mutta hädässään he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät ahdingosta.
20. Hän lähetti sanansa ja paransi heidät, pelasti heidät turmioistaan1, joihin he olivat joutuneet.
21. Kiittäkööt he Herraa hänen armostaan ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22. Uhratkoot he kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen teoistaan.
23. He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24. He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa syvällä merellä.
25. Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26. He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin. Heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27. He horjuivat ja hoippuivat kuin juopuneet, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28. Mutta hädässään he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät ahdingosta.
29. Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30. He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31. Kiittäkööt he Herraa hänen armostaan ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32. Kunnioittakoot he häntä kansan seurakunnassa, ylistäkööt häntä vanhinten kokouksessa.
33. Asukasten pahuuden tähden hän muutti virrat erämaaksi, vesilähteet kuivaksi maaksi
34. ja hedelmällisen maan suola-aroksi.
35. Mutta sitten hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36. Hän asetti nälkäiset sinne asumaan, ja he rakensivat kaupungin asuttavakseen.
37. He kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38. Hän siunasi heitä, he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39. Mutta he vähentyivät jälleen, vaipuen onnettomuuden ja huolten painon alla.
40. Herra, joka saattaa ruhtinaat halveksituiksi ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41. kuitenkin kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42. Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaikki vääryys joutuu sulkemaan suunsa.
43. Joka on viisas, ottakoon nämä huomioon ja ajatelkoon Herran armotekoja.