Paavalin kirje roomalaisille

8 LUKU

Hengen vaikuttama uusi elämä

1. Mitään kadotustuomiota ei siis ole niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. 2. Kor. 5:17 2. Elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Joh. 8:34; Joh. 8:36; 2. Kor. 3:6 3. Mitä laki ei voinut saada aikaan, koska se oli turmeltuneen luonnon1 kautta tullut heikoksi, sen Jumala teki lähettämällä oman Poikansa syntisen ihmisluonnon kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin ihmisluonnossa, 4. että lain [vaatima] vanhurskaus2 tulisi täytetyksi meissä, jotka emme vaella turmeltuneen luontomme3 mukaan, vaan Hengen. Gal. 5:24-25 5. Niillä, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaan, on sen luonnon mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli4. Room. 7:22; 1. Kor. 2:14-16; Gal. 5:22-25 6. Turmeltuneen luonnon mieli on kuolema, mutta Hengen [vaikuttama] mieli on elämä ja rauha. 7. Turmeltuneen luonnon mielihän on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu tottelemaan Jumalan lakia, eikä se voikaan. 8. Turmeltuneen luontonsa hallitsemat eivät voi olla Jumalalle otollisia. 9. Mutta te ette ole turmeltuneen luontonne hallitsemia, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. 1. Joh. 3:24 10. Jos Kristus on teissä, niin langennut luonto5 tosin on kuollut synnin tähden, mutta Henki on elämä vanhurskauden tähden6. 11. Jos siis Jumalan Henki asuu teissä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne7 teissä asuvan Henkensä kautta.

Turmeluksen tukahuttaminen

12. Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme turmeltuneelle luonnollemme, elääksemme sen mukaan. 13. Jos te elätte turmeltuneen luontonne mukaan, teidän on kuoltava. Mutta jos te Hengellä kuoletatte turmeltuneen luontonne teot, te saatte elää. Gal. 6:8; Ef. 4:22; Kol. 3:5-6 14. Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat näet Jumalan lapsia. Gal. 5:18 15. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden Hengen, jossa huudamme: "Abba! Isä!" 16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Joh. 1:12; Gal. 4:6; Ef. 1:13

Autuaallinen toivo

17. Jos siis olemme Jumalan lapsia, me olemme myös hänen perillisiään Kristuksen kanssa; jos me kerran kärsimme yhdessä hänen kanssaan, me myös kirkastumme hänen kanssaan. 2. Tim. 2:11-12 18. Minä päättelen, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavissa siihen kirkkauteen, mikä on ilmestyvä meihin. Fil. 3:20-21 19. Luomakuntakin odottaa hartaasti ikävöiden Jumalan lasten ilmestymistä. 20. Luomakunta on näet alistettu turhuuden8 alaiseksi, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan, kuitenkin toivon varaan. 21. Myös luomakunta on tuleva vapautetuksi katoavaisuuden9 orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. 2. Piet. 3:13; Ilm. 21:5 22. Mehän tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa tähän asti. 23. Eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta10. 24. Me olemme toivossa pelastettuja. Täyttyneeksi nähty toivo ei tietenkään ole toivo. Kuinka kukaan toivoo sitä, minkä näkee? 25. Mutta jos toivomme, mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.

Hengen apu rukouksessa

26. Henki auttaa meitä heikkoudessamme. Emmehän tiedä, mitä meidän on rukoiltava niin kuin tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanattomin huokauksin. 27. Sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien puolesta.

Jumalan pelastussuunnitelma

28. Me tiedämme, että Jumala vaikuttaa kaiken niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat, niiden, jotka ovat kutsuttuja hänen suunnitelmansa11 mukaan. Ef. 1:11; 2. Tim. 1:9 29. Jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi Esikoinen monien veljien joukossa. Kol. 1:15; Kol. 1:18; 1. Joh. 3:2 30. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut. Kutsumansa hän on myös vanhurskauttanut, ja vanhurskauttamansa hän on myös kirkastanut. 2. Tim. 1:9

Jumalan armohoito

31. Mitä me tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Ps. 56:12; Ps. 118:6 32. Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet ristiinnaulittavaksi12 kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei meille lahjoittaisi kaikkea muutakin hänen kanssaan? Joh. 3:16; Room. 5:6; Room. 5:9 33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Vanhurskauttaja on Jumala. 34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on kuollut, onpa herätettykin. Hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän puolestamme. Mark. 16:19; 1. Piet. 3:22 35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? 36. Onhan kirjoitettu: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina." 37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttaan, joka on meitä rakastanut. Joh. 16:33; 1. Joh. 4:4 38. Minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, 39. ei korkeus, ei syvyys eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.



Kirjaudu
Rekisteröidy