Epistola Ebrerein tygö.

2. Lucu.

1. SEntähden pitä meidän sitä wisummin nijstä waarin ottaman/ cuin meille sanotut owat/ etten me joscus pahenis: 2. Sillä jos se sana oli wahwa cuin Engelitten cautta puhuttin/ ja caicki ylidzekäymys ja tottelemattomus on jo ansaitun palckans saanut/ 3. Cuingasta me wältäisim/ jos me sencaltaisen autuuden ylöncadzomma? Joca sijtte/ cuin se ensin HERralda saarnattu oli/ meisä wahwistetuxi tuli/ nijden cautta jotca sen cuullet olit. 4. Ja Jumala on sijhen todistuxens andanut sekä ihmeillä että tunnustähdeillä/ nijn myös moninaisilla woimallisilla töillä/ ja Pyhän Hengen jacamisella hänen tahtons jälken. 5. Sillä ei hän ole tulewaista mailmata Engelitten ala andanut/ josta me puhumma. 6. Mutta yxi sen todista toises paicas/ ja sano: Mikä on ihminen/ että sinä händä ajattelet? 7. Ja ihmisen Poica/ ettäs händä edziskelet? Sinä olet hänen wähäxi hetkexi Engelitten suhten alendanut: sinä olet hänen cunnialla ja ylistyxellä caunistanut/ ja asettanut kättes töiden päälle/ 8. Caicki olet sinä heittänyt hänen jalcains ala: Sillä sijnä/ että hän caicki on hänen alans heittänyt/ ei hän mitän jättänyt/ jota ei hän ole hänen alans heittänyt/ mutta en me wielä näe caickia hänen alans heitetyxi. 9. Waan Jesuxen joca wähäxi hetkexi Engelitten suhten alettu oli/ näemmä me cuolemans kärsimisen cautta caunistetuxi cunnialla ja ylistyxellä/ että hänen piti Jumalan Armosta caickein edestä cuolemata maistaman. 10. Sillä se sowei hänen/ jonga tähden caicki owat/ ja jonga cautta caicki owat/ joca paljo lapsia cunnialisuteen saatti/ että hän heidän autuudens Pääruhtinan/ kärsimisen cautta täydellisexi tekis. 11. Että ne caicki yhdestä olisit/ sekä se joca pyhittä/ että ne jotca pyhitetän/ jonga tähden ei hän myös häpe heitä weljexens cudzua/ sanoden: 12. Minä julistan sinun nimes minun weljilleni/ ja keskellä Seuracunda sinua weisulla ylistän. 13. Ja taas: Minä panen uscalluxeni häneen. Ja taas: Cadzo/ minä ja ne lapset jotca Jumala minulle andanut on. 14. Että lapsilla on liha ja weri/ on hän sijs myös nijstä osallisexi tullut/ että hän olis cuoleman cautta woiman poisottanut/ sildä jolla cuoleman walda oli/ se on/ Perkeleldä. 15. Ja päästäis ne jotca cuoleman pelgost piti caiken ikäns orjana oleman/ 16. Sillä ei tosin hän coscan Engeleitä päällens ota/ waan Abrahamin Siemenen hän päällens otta/ 17. Josta hän caiketi hänen weljens caltainen olis/ että hän armollinen ja uscollinen ylimmäinen Pappi Jumalan edes olis/ sowittaman Canssan syndejä. 18. Sillä että hän kärsinyt on/ ja on kiusattu/ woi hän myös nijtä autta jotca kiusatan.