Hiobin Kirja
6. Lucu.
1. HIob wastais/ ja sanoi:
2. jos minun surkeuteni punnitaisin/ ja minun kärsimiseni yhtä haawa lasketaisin waagan päälle.
3. Nijn se olis rascambi cuin sanda meres/ sentähden on minun puhen turha.
4. Sillä Caickiwaldian nuolet on minusa/ joiden myrcky särpä minun hengeni/ ja Jumalan cauhistus tarcoitta minua.
5. Ei medzäAsi huuda cosca hänellä ruohoja on/ eikä härkä ammu cosca hänellä on ruoca.
6. Syödängö mautoinda ilman suolata: eli maistaco walkiainen munan ruskiaisen ymbärildä:
7. Jota minun sielun ennen cuoitti/ se on nyt minun ruocan minun kipuni tähden.
8. Josca minun rucouxen tapahduis/ ja Jumala annais minulle mitä mniä toiwon.
9. Että Jumala löis minun ricki/ ja päästäis kätens särkemän minua.
10. Nijn olis minulla wielä sijtte lohdutus/ ja minä wahwistuisin minun sairaudesani: Ei hän säästä/ en ole minä cuitengan kieldänyt pyhän puhetta.
11. Mikä on minun wäken että minä woisin toiwo/ ja mikä on minun loppun/ että minun sielun wois kärsiwäinen olla:
12. Ei ole minun wäken kiwinen/ eikä minun lihan waskinen.
13. Ei ole minulla cusan apua/ ja minun saatun on pois.
14. Joca ei osota lähimmäisellens laupiutta hän hyljä Caickiwaldian pelgon.
15. Minun weljeni owat rickonet minua wastan/ nijncuin oja/ ja nijncuin wirta ohidze wuota.
16. Jotca owat cauhiat jäästä/ ja jotca lumi peittä.
17. Cosca helle heitä ahdista/ pitä heidän näändymän/ ja cosca palawa on/ pitä heidän catoman paicastans.
18. Heidän polcuns poickewat pois/ he raukewat tyhjän ja huckuwat.
19. He cadzoit Themanin tietä/ rickan Arabian polcuja he toiwoit.
20. Mutta heidän pitä häpiään tuleman/ ratki surutoinna ollesans/ ja heidän pitä häpiämän sijhen tulduans.
21. Sillä et te nyt mitän ole/ ja että te näette surkiuden/ pelkät te.
22. Olengo minä sanonut: tuocat tänne/ lahjoittacat minulle tawarastan.
23. Ja pelastacat minua wihollisen kädest/ ja wapahtacat minua tyrannein käsistä.
24. Opettacat minua/ minä olen äneti/ ja jota en minä tiedä/ sitä neuwocat minulle.
25. Mixi te laitatte oikiata puhetta?
26. Cuca teistä on se/ joca sitä laitta taita? te ajattelette sanoja/ ainoastans nuhdellaxen/ ja teette sanoillan epäilewäisen mielen.
27. Te carcatte köyhän orwoin päälle/ ja caiwatte lähimmäisellen cuoppa.
28. Mutta että te olette ruwennet/ cadzocat jos te löydätte minun jotakin walehtelewan teidän edesän.
29. Wastatcat mikä oikeus on/ minun wastauxen pitä oikia oleman.
30. Mitämax ei minun kielesän ole wääryt/ ja minun suuni ei tuo edes paha.