Hiobin Kirja

7. Lucu.

1. EIkö ihmisen aina pidä oleman sodas maan päällä/ ja hänen päiwäns nijncuin orjan päiwät? 2. Nijncuin palwelia halaja warjoa/ ja orja hänen työns loppua. 3. Nijn olen minä coco Cuucauden turhan työtä tehnyt/ ja minulla on monda murhellista yötä ollut. 4. Cosca minä lewätä panin/ sanoin minä: coscast minä nousen? ja sijtte lueskelen cosca ehto tulle/ minä olin rawittu waiwaloisudella haman pimeyten asti. 5. Minun lihan cuohu madoja ja mulda on ymbärillä/ minun nahcan on rypys ja tyhjäxi tullut. 6. Minun päiwäni owat lendänet nopiammast pois cuin syöstäwä/ ja culunet ilman wijwytystä. 7. Muista että minun elämän on tuuli/ ja minun silmäni ei palaja hywä näkemän. 8. Ja ei yxikän eläwä silmä pidä minua enämbi näkemän. Sinun silmäs cadzocon minua/ sijtte minä hucun. 9. Pilwi rauke ja mene pois/ nijn myös se cuin mene hautaan/ ei hän nouse jällens. 10. Eikä palaja jällens huoneseens/ ei myös hänen sians hända enämbi tunne. 11. Sentähden en minä estä suutani/ minä puhun sydämeni ahtaudes/ ja juttelen minun sieluni murhen. 12. Olengo minä meri eli walascala/ ettäs minun nijn kätket? 13. Cosca minä ajattelin: minun wuoten lohdutta minun/ ja minun kehton saatta minulle lewon. 14. Cosca minä idzelleni puhun/ nijns peljätät minua unilla/ ja cauhistat minua nägyillä. 15. Että minun sielun sois hänens hirtetyxi/ ja minun luuni cuolluexi: 16. En minä pyydä sillen elä. 17. Luowu minusta/ sillä minun päiwän owat turhat. Mikä on ihminen/ ettäs hänen suurna pidät ja suret händä: 18. Sinä edzit händä jocapäiwä/ ja coettelet händä aina. 19. Mixes minusta luowu ja päästä minua/ sijhenasti että minä sylkeni nielen. 20. Minä olen paha tehnyt/ mitä minun pitä sinulle tekemän/ o sinä ihmisten wartia? mixis minun teit sinuas louckaman/ ja idzelleni cuormaxi? 21. Ja mixes minun pahateconi anna andexi/ ja ota pois minun wääryttäni? Sillä nyt pitä minun macaman mullas/ ja jos jocu minua amulla edzi/ en minä ole.