Pyhän Mattheuxen Evangelium.
15. Lucu.
1. Silloin tulit Jesuxen tygö Kirjanoppenet ja Phariseuxet Jerusalemist/ ja sanoit:
2. Mixi sinun Opetuslapses rickowat wanhinden säädyt? sillä ei he pese käsiäs leipä syödesäns.
3. Nijn hän wastaten sanoi heille: Mixi myös te ricotte Jumalan käskyn teidän säätyinne tähden? Sillä Jumala käski/ sanoden:
4. Cunnioita Isäs ja äitiäs/ ja joca kiroile Isäns eli äitiäns/ hänen pitä totisest cuoleman.
5. Mutta te sanotta oikiaxi joca sano Isälle taicka äitille/ se on Jumalalle annettu/ jolla minun piti sinua auttaman.
6. Ja nijn ei ensingän cunnioita Isäns eikä äitiäns/ a te olette rickonet Jumalan käskyn teidän säätyin tähden.
7. Te wieckat/ Esaias ennusti teistä oikein/ sanoden:
8. Tämä Canssa lähesty minua suullans/ ja cunnioitta minua huulillans/ mutta heidän sydämens on caucana minusta.
9. Waan turhan he minua palwelewat/ opettain sitä opetust joca ihmisten käsky on.
10. Ja hän cudzui Canssan tygöns/ ja sanoi heille: cuulcat ja ymmärtäkät.
11. Ei se ihmistä saastuta cuin suuhun pannan/ mutta se cuin suusta tule/ se saastutta ihmisen.
12. Nijn tulit hänen Opetuslapsens/ ja sanoit hänelle: tiesitkös että Phariseuxet pahenit/ cosca he tämän puhen cuulit?
13. Mutta hän wastais ja sanoi: jocainen istutus/ jota ei minun taiwallinen Isän istuttanut/ pitä juurinens rewittämän ylös.
14. Andacat heidän olla/ he owat sokiat ja sokiain taluttajat/ jos sokia sokiata talutta/ nijn he molemmat cuoppan langewat.
15. NIin wastais Petari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä wertaus.
16. Nijn Jesus sanoi: wieläkö te oletta taitamattomat?
17. Ettäkö te wielä ymmärrä? että caicki mitä suuhun pannan/ se mene wadzaan/ ja sillä on luonnolinen uloskäyminen.
18. Mutta jotca suusta tulewat/ ne lähtewät sydämestä/ ja saastuttawat ihmisen:
19. Sillä sydämestä tulewat pahat ajatuxet/ murhat/ salawuoteudet/ haureudet/ warcaudet/ wäärät todistuxet/ pilcat.
20. Nämät saastuttawat ihmisen/ mutta pesemättömillä käsillä syödä/ ei saastuta ihmistä.
21. JA Jesus läxi sieldä/ ja tuli Tyrin ja Sidonin maan ären.
22. Ja cadzo/ Cananean waimo/ joca nijstä maan äristä oli tullut/ huusi händä sanoden: Herra/ Dawidin poica/ armada minun päälleni/ minun tyttären waiwatan hirmuisest Perkeleldä.
23. Mutta ei hän sanacan händä wastannut. Nijn hänen Opetuslapsens tulit/ ja rucoilit händä sanoden: eroita händä sinustas: sillä hän huuta meidän jälkem.
24. Nijn hän wastaten sanoi: en ole minä lähetetty/ waan cadotettuin lammasten tygö Israelin huonesta.
25. Mutta se tuli ja cumarsi händä/ sanoden: Herra auta minua.
26. Nijn hän wastaten sanoi: ei ole soweljas/ otta lasten leipä ja heittä penicoille.
27. Nijn se wastais: totta Herra/ syöwät cuitengin penicatkin nijstä muruista/ jotca heidän Herrains pöydäldä putowat.
28. Silloin Jesus wastaten sanoi hänelle: O waimo/ suuri on sinun uscos/ tapahtucon sinulle nijncuin sinä tahdot/ ja hänen tyttärens tuli sillä hetkellä terwexi.
29. JA Jesus meni sieldä edemmä/ ja tuli Galilean meren tygö/ astui wuorelle/ ja istui sijhen.
30. Ja paljo Canssa tuli hänen tygöns/ ja toit cansans onduwita/ sokioita cuuroja/ myckiä/ raajarickoja/ ja paljo muita/ ja saatit Jesuxen jalcain eteen.
31. Ja hän paransi heitä/ nijn että Canssa ihmetteli/ cosca he näit mykät puhuwan/ raajaricot/ terwenä olewan/ onduwat käywän/ sokiat näkewän/ ja cunnioidzit Israelin Jumalata.
32. JA Jesus cudzui Opetuslapsens tygöns/ ja sanoi: minä armahdan Canssa/ että he owat jo colme päiwä minun tykönäni wijpynet/ ja ei ole heillä syötäwätä/ ja en minä tahdo heitä tyköäni syömätä poislaske/ ettei he tiellä waipuis.
33. Nijn sanoit hänen Opetuslapsens hänelle: custa me saamme täsä erimaas nijn paljo leipä/ cuin me rawidzemma tämän Canssan.
34. Ja Jesus sanoi heille: monda leipä teillä on? He sanoit: seidzemen/ ja wähä calaisita.
35. Nijn hän käski Canssan maan päällä atrioidzeman.
36. Ja hän otti ne seidzemen leipä/ ja calat/ kijtti/ mursi/ ja andoi Opetuslastens/ ja Opetuslapset annoit Canssalle/ ja he söit caicki/ ja rawittiin.
37. Ja otit ylös mitä lijaxi jäi/ seidzemen täysinäistä coria muruja.
38. Mutta nijtä cuin söi/ oli neljä tuhatta miestä/ ilman waimoita ja lapsita.
39. Ja cuin hän oli Canssan tyköäns laskenut/ astui hän hahteen/ ja tuli Magdalan rajoille.