Salomon Kirjain Esipuhe
8. Lucu.
1. EIkö wijsaus huuda/ ja toimi cuulu?
2. Seiso teiden ja cujain wieres julkisest/
3. Caupungin portisa/ josta käydän sisälle/ hän huuta:
4. Te miehet/ minä huudan teitä/ ja cudzun Canssa.
5. Cuulcat te tyhmät wijsautta/ ja te houckiot pangat sydämijn.
6. Cuulcat/ minä puhun sitä cuin Ruhtinaille sopi/ ja opetan sitä cuin oikia on.
7. Sillä minun suun puhu totutta/ ja minun huuleni wiha jumalatoinda.
8. Caicki minun puheni owat oikiat/ ei ole sijnä mitän wääryttä eli petosta.
9. He owat selkiät nijlle jotca nijtä ymmärtäwät/ ja oikiat nijlle jotca ottawat nijtä wastan.
10. Ottacat minun curituxen ennencuin hopia/ ja pitäkät corkiambana minun oppin cuin callin culda.
11. Sillä wijsaus on parembi cuin pärly/ ja caicki mitä ihminen hänellens toiwotta/ ei ole hänen wertaisens.
12. Minä wijsaus asun toimen tykönä/ ja minä taidan anda hywän neuwon.
13. HERran pelco wiha paha/ ylpeyttä/ tuimutta ja pahoja teitä/ ja ei kärsi petollista suuta.
14. Minun on neuwo ja meno/ minun on toimi ja woima.
15. Minun cauttani Cuningat hallidzewat/ ja Neuwonandajat oikeutta saattawat.
16. Minun cauttani Ruhtinat wallidzewat/ ja caicki Förstit maan päällä.
17. Minä racastan nijtä jotca minua racastawat/ ja jotca warahin minua edziwät/ ne löytäwät minun.
18. Rickaus ja cunnia on minun tykönäni/ pysywäinen tawara ja wanhurscaus.
19. Minun hedelmäni on parembi cuin culda ja kirckain culda/ ja minun tulon parembi cuin walittu hopia.
20. Minä waellan oikiata tietä/ ja oikeuden askelilla.
21. Että minä cadzoisin nijtä jotca minua racastawat/ ja täyttäisin heidän tawarans.
22. Minä olen ollut HERran oma hänen teidens algusa/ ennen cuin mitän tehty oli/ olin minä.
23. Jo ijancaickisudest olen minä asetettu/ algusa ennen cuin maa oli.
24. Cosca ei sywyys wielä ollut/ silloin minä olin jo syndynyt.
25. Cosca ei lähtet wielä wettä cuohunet/ ennen cuin wuoret olit perustetut/ ja cuckulat walmistetut/ olen minä syndynyt.
26. Ei hän ollut wielä maata luonut/ ja mitä sen päällä on/ eikä maan pijrin wuoria.
27. Cosca hän walmisti taiwan/ olin minä siellä/ cosca hän sywyden wisust mittais.
28. Cosca hän pilwet rakensi ylhälle/ ja sääsi sywyden lähtet.
29. Cosca hän meren äret määräis/ ja wetten eteen asetti määrän/ ettei he astuis sen ylidze.
30. Cosca hän maan perustuxen laski/ silloin minä hänen cansans waicutin/ ja iloidzin jocapäiwä/ ja leikidzin hänen edesäns joca aica:
31. Ja leikidzin maan pijrin päällä/ ja minun ilon on olla ihmisten lasten cansa.
32. Nijn cuulcat sijs minua minun lapseni/ autuat owat ne jotca minun tieni pitäwät.
33. Cuulcat curitusta/ olcat wijsat/ ja älkät hyljätkö sitä.
34. Autuas on se ihminen joca minua cuule/ ja joca minun owellani walwo jocapäiwä/ ja wartioidze minun pihtipielesäni.
35. Joca minun löytä/ hän elämän löytä ja on Jumalalle otollinen: mutta joca minua wastan syndiä teke/ hän wahingoidze sieluns/ jocainen cuin minua wiha/ hän racasta cuolemata.