1. Juudeasta tuli alas muutamia, jotka opettivat veljiä: "Jollette leikkauta itseänne Mooseksen säännön mukaan, ette voi tulla autuaiksi." {Miehet väittivät, ettei usko Kristukseen riitä, vaan että sen lisäksi tarvittiin ympärileikkausta.}2. Kun Paavalilla ja Barnabaalla sen vuoksi oli melkoinen riita ja väittely heidän kanssaan, päättivät, että Paavali ja Barnabas ja muutamia muita heistä menee tämän riitakysymyksen tähden ylös Jerusalemiin apostolien ja vanhinten tykö. {ss Apostolien kokous, joka pidettiin talvella 49-50 jKr., oli erittäin merkittävä lähetystyön kannalta. Paavali kertoo samasta kokouksesta Gal. 2:ssa.}3. Niin he seurakunnan matkaan varustamina kulkivat Foinikian ja Samarian kautta kertoen pakanain kääntymyksestä ja tuottivat suuren ilon kaikille veljille.4. Kun saapuivat Jerusalemiin, niin seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan. Ja nämä kertoivat kaiken, mitä Jumala oli tehnyt heidän kauttansa.5. Mutta fariseusten lahkosta nousi muutamia uskoon tulleita sanoen: "Heidät on leikattava ja velvoitettava pitämään Mooseksen laki." {Miehet uskoivat, että Jeesus oli Messias, mutta he olivat lisäksi sitä mieltä, että autuuteen tarvittiin myös rituaalisen lain pitäminen. Tämän suunnan kannattajia nimitetään "judaisteiksi". Paavalin kirjeistä, erityisesti Galatalaiskirjeestä, käy ilmi, että nämä aiheuttivat paljo vaikeuksia Paavalille hänen pakanalähetysmatkoillaan.}6. Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.7. Kun oli paljo väittelyä, Pietari nousi ja sanoi heille: "Miehet, veljet, tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki keskellänne sen valinnan, että pakanat minun suuni kautta kuulisivat evankelion ja uskoisivat. {Pietari oli ensimäisenä julistanut evankeliota pakanille (Apt. 10).}8. Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestaan antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin {Pakanille annettiin Pyhä Henki, vaikka he olivat leikkaamattomia eivätkä pitäneet rituaalista lakia.}9. eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken puhastaessaan heidän sydämensä uskolla.10. Miksi kiusaatte nyt siis Jumalaa, jotta opetuslasten niskaan pantaisiin ies, jota eivät isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa? {Jumalan kiusaaminen on Hänen selvästi ilmaistun tahtonsa vastustamista.}11. Mutta Herran Jeesuksen armon kautta uskomme tulevamme autuaiksi samalla tapaa kuin hekin."12. Niin koko joukko vaikeni ja kuunteli Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat, kuinka suuria tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli tehnyt pakanain keskellä heidän kauttansa.13. Kun olivat lakanneet puhumasta, Jaako vastasi sanoen: "Miehet, veljet, kuulkaa minua! {Jaako, ks. alaviittaa Apt. 12:17.
ss Jaakon sanojen ydin on siinä, ettei pakania tule rasittaa sellaisella, mikä oli puhtaasti juutalaista.}14. Simeon kertoi, kuinka Jumala ensi kerran tuli ottamaan pakanista kansan nimellensä.15. Tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, niin kuin on kirjoitettu:16. 'Sen jälkeen palajan ja rakennan entiselleen Daavidin sortuneen majan; rakennan jälleen sen rauniot ja pystytän sen jälleen, Aam. 9:11{Ap. t. 15:16,17. Aam. 9:11s. Tässä niin kuin usein Uudessa Testamentissa lainataan Vanhaa Testamenttia lähinnä Septuagintan mukaan. (Septuaginta oli Vanhan Testamentin kreikankielinen käännös.)}17. jotta jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Herraa ja kaikki pakanat, jotka ovat Minun nimiini otetut, sanoo Herra, joka tämän tekee, {"Kaikki pakanat, jotka ovat Minun nimiini otetut", ts. kansat, jotka kuuluvat Herralle. Näitten leikkaamisesta ei puhuta, mistä Jaako päättelee, ettei kääntyneiltä pakanilta tule vaatia leikkaamista (jae 19).}18. mikä on tunnettu ikiajoista.'19. Sen tähden olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanista kääntyvät Jumalan tykö,20. vaan heille kirjoitettakoon, että pitää karttaa epäjumalien saastaa ja haureutta ja tukehtunutta ja verta. {"Epäjumalien saasta" = liha, joka oli uhrattu epäjumalille (vrt. 1 Kor. 8:4). "Tukehtunutta ja verta." Juutalaiset teurastivat eläimensä siten, että veri laskettiin kaikki pois. Veren nauttiminen oli jyrkästi kielletty, sillä "lihan sielu (=elämä) on veressä" (3 Moos. 17:11). Koska elämä on Jumalan lahja, oli myös veri kunnioituksen kohteena. Jaako ehdottaa, että juutalaisten ja juutalaiskristittyjen vuoksi, siis käytännöllisistä syistä, pakanakristityt tuli velvoittaa näiden perustavien säännösten pitämiseen (jae 21).}21. Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista joka kaupungissa julistajansa, kun häntä joka sapatti kokoushuoneissa luetaan."22. Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta katsoivat hyväksi lähettää muutamia valittuja miehiä joukostaan Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa. {Silas eli Silvanus oli Paavalin työtoverina toisella lähetysmatkalla (Apt. 15:40-18:5).}23. Kirjoittivat heidän matkaansa näin: "Apostolit ja vanhimmat ja veljet tervehtivät niitä pakanista kääntyneitä veljiä, jotka ovat Antioikiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa.24. Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole käskyä antaneet, ovat tehneet teidät puheilla levottomiksi ja saattaneet sielunne hämmennyksiin,25. niin olemme yksimielisiksi päästyämme nähneet hyväksi lähettää tykönne valittuja miehiä rakkaittemme Barnabaan ja Paavalin mukana,26. miehiä, jotka ovat panneet henkensä alttiiksi Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.27. Olemme siis lähettäneet Juudan ja Silaan, jotka myös suullisesti ilmoittavat saman.28. Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei päällenne tule panna suurempaa kuormaa kuin nämä välttämättömät:29. että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja tukehtunutta ja haureutta. Näitä välttämällä teette hyvin. Jääkää hyvästi."30. Niin he matkaan lähetettyinä tulivat Antiokiaan ja kutsuttuaan koolle opetuslasten joukon antoivat kirjeen.31. Luettuaan nämä iloitsivat tästä rohkaisusta.32. Juuda ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja, kehoittivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat.33. Heidän viivyttyään siellä jonkin aikaa veljet laskivat heidät rauhassa menemään niitten tykö, jotka olivat heidät lähettäneet.34. Mutta Silas päätti pysyä siellä.35. Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja julistaen useain muittenkin kanssa Herran sanaa.36. Mutta joittenkin päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle: "Menkäämme takaisin kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa olemme julistaneet Herran sanaa, katsomaan veljiämme, miten voivat."37. Niin Barnabas tahtoi ottaa mukaan Johanneksen, jota kutsutaan Markukseksi.38. Mutta Paavali katsoi oikeaksi olla ottamatta mukaan häntä, joka Pamfyliassa oli luopunut heistä eikä ollut lähtenyt heidän kanssaan työhön.39. Sen tähden syntyi kiivas väittely, niin että erosivat toisistaan. Barnabas otti mukaan Markuksen ja purjehti Kyproon. {Välirikko ei ollut pysyvä. Myöhemmin Paavali puhuu sekä Barnabaasta että Markuksesta lämpimästi (1 Kor. 9:6, Gal. 2:9, Kol. 4:10).}40. Mutta Paavali valitsi Silaan ja lähti matkaan veljien jättäessä hänet Herran armon haltuun.41. Vaelsi kautta Syyrian ja Kilikian vahvistaen seurakuntia.