1.Kun Jooab, Serujan poika, huomasi, että kuninkaan sydän oli kääntynyt Absalomin puoleen,2. hän lähetti noutamaan Tekoasta taitavan vaimon ja sanoi hänelle: "Ole surevinasi ja pukeudu suruvaatteisiin äläkä voitele itseäsi öljyllä, vaan ole kuin vaimo, joka jo kauan on surrut vainajaa.3. Mene sitten kuninkaan eteen ja puhu hänelle näin." Jooab pani sanat hänen suuhunsa.4. Niin tekoalainen vaimo meni kuninkaan eteen, lankesi kasvoilleen maahan, osoitti kunnioitusta ja sanoi: "Auta, kuningas!"5. Kuningas sanoi hänelle: "Mikä sinun on?" Hän vastasi: "Minä olen leskivaimo. Mieheni on kuollut.6. Palvelijattarellasi oli kaksi poikaa. He joutuivat riitaan keskenään kedolla. Siellä ei ollut ketään, joka olisi sovittanut heidän välinsä, ja niin toinen löi toisen kuoliaaksi.7. Koko suku on noussut palvelijatartasi vastaan, ja he sanovat: 'Anna tänne veljensä murhaaja, että me otamme häneltä hengen hänen surmatun veljensä hengestä ja niin hävitämme perillisenkin'. He sammuttaisivat kipinänkin, joka minulla vielä on jäljellä, ettei miehestäni jäisi nimeä eikä jälkeläistä maan päälle."8. Kuningas sanoi vaimolle: "Mene kotiisi, minä annan käskyn sinusta."9. Tekoalainen vaimo jatkoi: "Herrani, kuningas, tulkoon tämä rikos minun ja minun isäni perheen kannettavaksi, mutta kuningas ja hänen valtaistuimensa olkoon siitä vapaa."10. Kuningas sanoi: "Tuo minun eteeni se, joka puhuu sinulle niin, eikä hän enää sinuun koske."11. Vaimo sanoi: "Muistakoon kuningas Herraa Jumalaansa, ettei verenkostaja saisi tuottaa vielä suurempaa turmiota, ja ettei minun poikaani tuhottaisi." Kuningas sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: Ei hiuskarvaakaan sinun poikasi päästä ole putoava maahan."12. Mutta vaimo jatkoi: "Salli palvelijattaresi puhua vielä sananen herralleni, kuninkaalle." Hän vastasi: "Puhu!"13. Vaimo sanoi: "Miksi sinä ajattelet tehdä juuri samoin Jumalan kansaa vastaan, koskapa kuningas ei salli oman hylkäämänsä tulla takaisin? Noin puhuessaan kuningas itse joutuu kuin syylliseksi.14. Mehän kuolemme ja olemme kuin maahan kaadettu vesi, jota ei voi koota takaisin. Mutta Jumala ei ota pois elämää, vaan sitä hän ajattelee, ettei hylätty vain joutuisi hänestä erotetuksi. Hes. 18:23; Hes. 18:3215. Siksi minä tulin nyt puhumaan tätä herralleni, kuninkaalle, kun kansa sai minut pelkäämään. Palvelijattaresi ajatteli: minä puhun kuninkaalle, ehkä kuningas tekee palvelijattarensa sanan mukaan.16. Niin kuningas on kuuleva ja pelastava palvelijattarensa sen miehen kourista, joka tahtoo hävittää sekä minut että poikani Jumalan perintöosasta.17. Palvelijattaresi ajatteli: herrani, kuninkaan, sana on rauhoittava minut. Sillä herrani, kuningas, on Jumalan enkelien kaltainen, niin että hän kuulee, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Herra, sinun Jumalasi, olkoon sinun kanssasi."18. Kuningas sanoi vaimolle: "Älä salaa minulta mitään, mitä sinulta kysyn." Vaimo sanoi: "Herrani, kuningas, puhukoon."19. Kuningas kysyi: "Eikö Jooabin käsi ole mukanasi kaikessa tässä?" Vaimo vastasi: "Niin totta kuin sielusi, herrani kuningas, elää: kuninkaan sanoista ei voi väistää oikeaan eikä vasempaan. Palvelijasi Jooab on käskenyt minua tähän ja pannut kaikki nämä sanat palvelijattarensa suuhun.20. Antaakseen asialle toisen muodon palvelijasi Jooab on näin tehnyt. Herrani on viisas kuin Jumalan enkeli ja tietää kaiken, mitä maan päällä tapahtuu."21. Daavid sanoi Jooabille: "Tämän minä teen: Mene ja tuo takaisin nuorukainen Absalom."22. Jooab lankesi kasvoilleen maahan, osoitti kunnioitusta ja siunasi kuningasta. Hän sanoi: "Nyt palvelijasi tietää, että olen saanut armon sinun silmiesi edessä, herrani, kuningas, koska kuningas tekee palvelijansa sanan mukaan."23. Jooab nousi, meni Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin.24. Mutta kuningas sanoi: "Menköön hän omaan taloonsa, minun kasvojeni eteen hän älköön tulko." Niin Absalomin oli pysyttävä omassa talossaan. Hän ei päässyt kuninkaan luo.25. Koko Israelissa ei ollut muuta niin kaunista miestä kuin Absalom, eikä ketään niin ylisteltyä: kantapäästä kiireeseen asti hänessä ei ollut mitään virhettä.26. Hän leikkuutti hiuksensa kerran vuodessa, sillä ne tulivat hänelle niin raskaiksi, että hänen täytyi ne leikkuuttaa. Hänen hiuksensa painoivat leikattaessa 200 sekeliä kuninkaan painoa1. {Sekeli oli 16.37 gr ja 200 sekeliä siis 3,4 kg.}27. Absalomille syntyi kolme poikaa ja tytär, jonka nimi oli Taamar. Hän oli kaunis nainen.28. Absalom asui kaksi vuotta Jerusalemissa tulematta kuninkaan kasvojen eteen.
Daavidin ja Absalomin sovinto
29.Absalom toimitti sanan Jooabille lähettääkseen hänet kuninkaan luo. Tämä ei kuitenkaan halunnut tulla hänen luokseen. Hän lähetti vielä toisen kerran, mutta Jooab ei tahtonut tulla.30. Absalom sanoi palvelijoilleen: "Jooabin maapalsta on minun maapalstani vieressä, ja hänellä on siinä ohraa. Menkää ja sytyttäkää se palamaan." Absalomin palvelijat sytyttivät maapalstan palamaan.31. Silloin Jooab nousi, meni Absalomin luo taloon ja sanoi hänelle: "Miksi ovat palvelijasi sytyttäneet palamaan maapalstan, joka on minun omani?"32. Absalom vastasi: "Minä lähetin sinulle sanan: tule tänne, niin minä lähetän sinut kuninkaan luo sanomaan. Miksi olen tullut kotiin Gesurista? Olisi parempi, jos vielä olisin siellä. Minä haluan mennä kuninkaan eteen. Jos minussa on vääryys, surmatkoon hän minut."33. Jooab meni kuninkaan luo ja kertoi hänelle tämän. Niin hän kutsui Absalomin. Tämä tuli kuninkaan luo ja kumartui kasvoilleen maahan hänen eteensä. Kuningas suuteli Absalomia.