Apostolien teot

26 LUKU

Paavalin puhe Agrippa II:n edessä

1. Agrippa sanoi Paavalille: "Saat puhua puolestasi." Silloin Paavali ojensi kätensä ja piti puolustuspuheen: 2. "Kuningas Agrippa, olen onnellinen, kun tänään saan sinun edessäsi puolustautua kaiken sen suhteen, mistä juutalaiset syyttävät minua. 3. Näin etenkin siksi, että sinä tunnet tarkkaan kaikki juutalaisten tavat ja riitakysymykset. Sen tähden pyydän sinua kuuntelemaan minua kärsivällisesti. 4. Kaikki juutalaiset tuntevat elämäni nuoruudestani asti. Olenhan alusta asti elänyt kansani parissa Jerusalemissa. 5. He tuntevat minut jo entuudestaan ja voivat todistaa, jos haluavat, että uskontomme ankarimman suunnan mukaan olen elänyt fariseuksena. 6. Minä seison nyt oikeuden edessä sen johdosta, että panen toivoni Jumalan isillemme antamaan lupaukseen. 1. Moos. 3:15; 1. Moos. 22:18; 5. Moos. 18:15; Jes. 4:2; Jes. 7:14; Jes. 9:5; Jer. 23:5; Jer. 33:15; Hes. 34:23; Ap. t. 13:32; Ap. t. 23:6; Ap. t. 24:15 7. Meidän 12 heimoamme palvelevat herkeämättä yötä päivää Jumalaa toivossa, että se toteutuu heille. Tämän toivon tähden, kuningas, juutalaiset syyttävät minua. 8. Miksi teistä on uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet? 9. Minäkin luulin, että minun tuli monin tavoin toimia Jeesus Nasaretilaisen nimeä vastaan. Ap. t. 8:3; 1. Kor. 15:9; Gal. 1:13; 1. Tim. 1:13 10. Niin minä teinkin Jerusalemissa. Monia pyhiä minä suljin vankiloihin saatuani ylipapeilta siihen valtuudet. Kun heitä surmattiin, äänestin sen puolesta. 11. Kaikkialla synagogissa minä koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta. Vimmassani heitä vastaan menin niin pitkälle, että vainosin heitä muiden maiden kaupunkeihin saakka. 12. Ylipappien valtuutuksella ja suostumuksella olin näissä asioissa matkalla Damaskoon. 13. Tiellä keskellä päivää näin silloin auringon paistetta kirkkaamman valon leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä. 14. Me kaikki kaaduimme maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Sinun on työlästä potkia tutkainta vastaan.' 15. Minä kysyin: 'Herra, kuka sinä olet?' Herra vastasi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. 16. Nouse ja seiso jaloillasi. Sitä varten olen ilmestynyt sinulle, että asettaisin sinut palvelukseeni ja sen todistajaksi, mitä varten olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten sinulle vielä ilmestyn. 17. Minä pelastan sinut sekä oman kansasi että muiden kansojen käsistä, joiden luo sinut lähetän 18. avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan puoleen ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.' Ap. t. 13:38; Ef. 1:7; Kol. 1:12-14 19. Sen tähden, kuningas, en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä. 20. Ensin Damaskon ja Jerusalemin asukkaille, sitten kaikkialla Juudean maassa ja muihin kansoihin kuuluvien parissa olen julistanut parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannukseen sopivia tekoja. 21. Tämän vuoksi juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata minut. 22. Jumala on auttanut minua tähän päivään asti, ja minä seison ja todistan sekä pienille että suurille. En puhu muuta, kuin minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan, Luuk. 24:27 23. että nimittäin Kristuksen oli kärsittävä ja kuolleitten esikoisena noustava ylös, ja että Hänessä on julistettava valoa sekä tälle kansalle että muille kansoille."

Paavali, Festus ja Agrippa II

24. Paavalin näin puolustautuessa Festus sanoi kovalla äänellä: "Olet järjiltäsi, Paavali, suuri oppi sekoittaa sinun pääsi." 25. Paavali vastasi: "En ole järjiltäni, arvoisa Festus, vaan puhun totuuden ja terveen järjen sanoja. 26. Kuningas kyllä tuntee nämä asiat, ja siksi puhunkin hänelle rohkeasti. En usko, että mikään näistä asioista on hänelle tuntematon. Eiväthän ne ole tapahtuneet missään syrjäisessä kolkassa. 27. Uskotko, kuningas Agrippa, profeettoja? Tiedän, että uskot." 28. Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn." 29. Paavali sanoi: "Suokoon Jumala, olipa se vähällä tai paljolla, etten vain minä, vaan myös te kaikki, jotka kuulette minua tänään, tulisitte minun kaltaisikseni, näitä kahleita lukuunottamatta." 30. Silloin kuningas nousi ja samoin maaherra, Bernike ja koko heidän seurueensa. 31. Mennessään he puhuivat keskenään sanoen: "Tämä mies ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet." Ap. t. 23:9; Ap. t. 25:25 32. Agrippa sanoi Festukselle: "Tämä mies olisi voitu vapauttaa, jos hän ei olisi vedonnut keisariin."



Kirjaudu
Rekisteröidy