Job
17 LUKU
Job on ymmällä
1. "Henkeni on rikki raastettu, päiväni sammuvat, kalmisto on osani.
2. Totisesti, pilkka piirittää minua, ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ilkeilyään.
3. Aseta talteesi pantti minun puolestani. Kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
4. Sinä olet sulkenut heidän sydämensä ymmärrykseltä. Sen tähden sinä et päästä heitä voitolle.
5. Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
6. Minut on pantu kansoille sananparreksi. Olen joutunut silmille syljettäväksi.
7. Silmäni ovat surusta hämärtyneet, ja kaikki jäseneni ovat kuin varjo.
8. Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
9. Mutta hurskas pysyy tiellään, ja jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
10. Te kaikki, tulkaa jälleen tänne. Minä en löydä viisasta joukostanne.
11. Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat suunnitelmani. Mitä sydämeni ikävöi?
12. Yön he tekevät päiväksi. Valo muka lähenee pimeydestä.
13. Jos kuinka toivon, hauta on asuntoni. Minä levitän vuoteeni pimeyteen,
14. sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
15. Missä on silloin toivoni, ja kuka saa sitä katsella?
16. Ne astuvat alas haudan1 salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa."