1.Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin ihmisenä1 saaneen? {KR: lihan mukaan, inhimillisin mahdollisuuksin.}2. Jos näet Aabraham olisi ollut teoista vanhurskautettu, hänellä olisi ollut kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.3. Mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi." 1. Moos. 15:6; Gal. 3:6; Jaak. 2:234. Töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta.5. Mutta joka ei tee töitä, vaan uskoo Häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, hänelle luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi2. {Koska hän uskossa turvaa ja luottaa yksistään ja kokonaan Kristuksen verilunastukseen eikä omaan "vanhurskaaksi tulemiseensa".}6. Daavidkin ylistää autuaaksi ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:7. "Autuaita ne, joiden rikokset on anteeksi annettu ja joiden synnit on peitetty! {Vanhurskauttaminen on täten = syntien anteeksi julistaminen ja uskominen, niiden syyksi lukematta jättäminen.}8. Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"3Ps. 32:1-29. Koskeeko sitten tämä autuaaksi ylistäminen ainoastaan ympärileikattuja, vai myös sitä vailla olevia? Mehän sanomme: "Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi."10. Kuinka se siksi luettiin? Hänen ollessaan ympärileikattuna vai ennen sitä? Ei ympärileikattuna, vaan sitä vailla olevana.11. Hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, mikä hänellä oli ennen sitä. Näin hänestä tuli kaikkien niiden isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, että vanhurskaus luettaisiin heillekin. 1. Moos. 17:10-11; Room. 3:2212. Hänestä on tullut myös ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät vain ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat4 sen uskon tietä, mikä isällämme Aabrahamilla oli ympärileikkaamattomana. {Kristuksen opetusten ja ohjeiden mukaan, kreik. stoikhousin, ks. sel. Gal.5:25. 6:16. Matt.28:20.}
Lupaus ja usko
13.Lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle ja hänen jälkeläisilleen lakia noudattamalla, vaan olemalla uskon kautta vanhurskautettuja. Room. 9:814. Jos näet lakiin pitäytyvät ovat perillisiä, usko on tehty turhaksi ja lupaus mennyt mitättömäksi.15. Sillä laki saa aikaan vihaa5. Mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan. Room. 5:13; Gal. 3:10; 1. Joh. 3:4{Se tekee syntiselle Jumalan vihan omassatunnossa tunnetuksi ja koetuksi, niin että hän joutuu kadotustuomion johdosta tuskaan, hätään ja armon tarpeeseen.}16. Vanhurskaus on uskosta, että se olisi armosta. Näin siksi, että lupaus pysyisi vahvana kaikille jälkeläisille, ei vain lakiin pitäytyville, vaan myös niille, joilla on samanlainen usko kuin Aabrahamilla, meidän kaikkien isällä. Room. 3:24; Room. 9:8; Gal. 3:28; Ef. 2:817. Onhan kirjoitettu: "Minä olen asettanut sinut monen kansan isäksi." Aabraham näet uskoi Jumalaan, joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat kuin olevat.18. Hän toivoi, vaikka toivoa ei ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva." 1. Moos. 15:4-519. Hän ei heikontunut uskossaan, vaikka totesi ruumiinsa kuolettuneeksi. Olihan hän jo noin satavuotias. Myös Saaran kohtu oli kuolettunut.20. Jumalan lupausta hän ei silti epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa ja antoi kunnian Jumalalle. Hepr. 11:8; Hepr. 11:1721. Hän oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää. 1. Moos. 18:1422. Siksi se luettiin [ja julistettiin] hänelle vanhurskaudeksi.23. Tätä, että se luettiin [ja julistettiin] hänelle, ei ole kirjoitettu vain hänen tähtensä,24. vaan myös meidän tähtemme, joille se luetaan [ja julistetaan], kun uskomme Häneen, joka herätti kuolleista Jeesuksen, meidän Herramme.25. Hänethän on annettu ristinkuolemaan6 meidän rikostemme tähden ja herätetty kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden Jes. 53:5-6; 2. Kor. 5:21{KR: alttiiksi, kreik. paredothee.
Me olemme Jumalan edessä vanhurskaita, kun evankeliumin lupauksen perusteella panemme uskossa turvamme Kristuksen Golgatan-uhriin ja ylösnousemukseen.}