Hiobin Kirja
30. Lucu.
1. NYt minun nuorembani naurawat minua/ joiden Isiä en minä olis pannut minun laumaini coirain secaan.
2. Joiden woiman minä tyhjänä pidin/ jotca ei ijällisixi tullet.
3. Ne cuin näljän ja tuscan tähden pakenit erinäns corpeen/ äsken turmellut ja köyhtynet.
4. Jotca nuculaisia reweit pensasten ymbäri/ ja catawan juuret olit heidän ruocans.
5. Ja cosca he nijtä reweit/ riemuidzit he sijtä nijncuin waras.
6. He asuit cauhiain ojain tykönä/ maan luolisa ja wuortein rotcoisa.
7. Pensasten keskellä he huusit/ ja ohdackein secaan he cocoisit heitäns.
8. Turhain ja hyljättyin ihmisten lapset/ cuin halwimmat olit maan päällä.
9. Nyt minä olen heidän lauluixens tullut/ ja täyty heidän juttunans olla.
10. He cauhistuwat minua/ ja ercanewat cauwas minusta/ ja ei häpe sylke minun caswoilleni.
11. Sillä hän on minun köyteni päästänyt/ ja on nöyryttänyt minun/ he owat ottanet suidzet minun suustani.
12. Oikialle puolelle/ jolda minä wiherjöidzin/ asetit he idzens minua wastan ja lyckäisit pois minun jalkani/ ja teit tien minun päälleni/ hucuttaxens minua.
13. He owat cukistanet minun polcuni/ se oli huokia heille minua wahingoitta ilman kenengän awuta.
14. He owat tullet sisälle nijncuin suurten racoin läpidze/ ja owat secaseuraisin carannet sisälle.
15. Pelco on käändynyt minua wastan/ ja nijncuin tuuli wainonnut minun cunniatani/ ja nijncuin juoxewa pilwi minun autuuttani.
16. Mutta nyt caata minun sielun hänens minun päälleni/ ja minun murhepäiwäni owat minun käsittänet.
17. Yöllä minun luuni läwistettin caikin paicoin läpidze.
18. Suuren woiman cautta minä monella muoto waatetetan/ ja hän on wyöttänyt minun nijncuin minun hameni pään läwellä.
19. Minä sotcutan locaan/ ja werratan tomuun ja tuhcaan.
20. Minä hudan sinun tygös/ nijn et sinä wasta minua/ käyn minä edes/ nijn et sinä minusta tietäwäns ole.
21. Sinä olet muuttunut minulle hirmuisexi/ ja wainot minua kätes woimalla.
22. Sinä nostat minun tuuleen/ ja sulat minun woimallisest.
23. Sillä minä tiedän ettäs annat minun cuolemaan/ joca on se huone/ cuin caikille eläwille on eteen asetettu.
24. Ei hän cuitengan ojenna kättäns luutarhaan/ eikä huuda cadotuxestans.
25. Minä itkin cowana aicana/ ja minun sielun armahti köyhä.
26. Minä odotin hywä ja paha tuli/ minä odotin walkeutta/ ja pimeys tuli.
27. Minun sisällyxeni kiehuwat lackamata/ murhen aica on minun ennättänyt.
28. Minä käyn mustettuna/ ehkei Auringo minua ruscoittanut.
29. Minä nousen Canssan seas ja huudan/ minä olen kärmehten weli/ ja Strutzlinnun cumpani.
30. Minun nahcan on mustettunut/ ja minun luuni owat cuiwetut.
31. Minun candelen on muuttunut walituxexi/ ja minun huilun itcuxi.