Salomon Kirjain Esipuhe
17. Lucu.
1. CUiwa pala/ johon ihminen tyty/ on parembi cuin huone liha täynäns rijdan cansa.
2. Toimellinen palwelia hallidze häpiällisiä lapsia/ ja jaca perindötä weljein wälillä.
3. Nijncuin tuli coettele hopian/ ja ahjo cullan/ nijn Jumala tutkistele sydämet.
4. Paha otta pahoista suista waarin/ ja petollinen cuuldele mielelläns wahingollista kieldä.
5. Joca köyhä syljeskele/ hän häwäise hänen luojans/ ja joca iloidze toisen wahingosta/ ei hän pääse rangaisemata.
6. Wanhain Cruunu owat lasten lapset/ ja lasten cunnia on heidän Isäns.
7. Ei sowi tyhmäin puhua corkeista asioista/ paljo wähemmin Förstin walhetella.
8. Jolla wara on lahja anda/ se on nijncuin callis kiwi/ cuhunga hän idzens käändä/ nijn hän wijsana pidetän.
9. Joca syndiä peittä/ hän saatta hänellens ystäwitä/ waan joca asian ilmoitta/ hän saatta Förstit eripuraisexi.
10. Sanat peljättäwät enämmän toimellista/ cuin sata haawa tyhmä.
11. Tyly ihminen edzi wahingota tehdä/ waan julma Engeli tule hänen päällens.
12. Parembi on cohdata carhua/ jolda pojat owat otetut pois: cuin hullua hulludesans.
13. Joca costa hywän pahalla/ ei hänen huonestans pidä pahus luopuman.
14. Rijdan alcu on nijncuin wesi/ joca idzens leicka ulos: Lacka rijdast ennencuins sijhen secannut.
15. Joca jumalottoman hurscaxi sano/ ja joca wanhurscan soima jumalattomaxi/ ne molemmat owat HERralle cauhistus.
16. Mitä tyhmä teke kädesäns rahalla/ ettei hänellä ole sydändä osta wijsautta?
17. Ystäwä racasta ainian/ ja weli tule julki hädäsä.
18. Se on tyhmä/ joca kätens taridze/ ja taca lähimmäisens.
19. Joca tora racasta/ hän racasta syndiä/ ja joca owens corgotta/ hän edzi onnettomutta.
20. Häijy sydän ei löydä mitän hywä/ ja jolla paha kieli on/ hän lange onnettomuteen.
21. Joca tyhmän synnyttä/ hänellä on murhe/ ja tyhmän Isällä ei ole ilo.
22. Iloinen sydän teke elämän suloisexi/ waan surullinen sydän cuiwa luut.
23. Jumalatoin otta mielelläns salaisest lahjat/ mutcataxens lain teitä.
24. Toimellinen mies laitta hänens wijsasti/ waan tyhmä heittele silmiäns sinne ja tänne.
25. Hullu poica on Isäns suru/ ja äitillens murhe/ joca hänen synnyttänyt on.
26. Ei ole se hywä/ että wanhurscalle tehdän wäärin/ taicka että sitä Ruhtinasta lyödän/ joca oikein duomidze.
27. Toimellinen mies taita puhens tallella pitä/ ja taitawa mies on callis sielu.
28. Jos tyhmä wai olis/ nijn hän wijsaxi luetaisin/ ja toimellisexi/ jos hän suuns pidäis kijnni.